Maailmalla on mietitty eilisen Venäjän presidentti Vladimir Putinin puheen jälkeen kilpaa, mitä Putin oikein aikoo. Onko selvää, että hän tahtoo pysyä vallassa jollakin tavalla?

”En osaa lukea hänen ajatuksiaan, mutta analyyttisesti puhuen hänelle olisi hyvin vaikeaa lähteä kokonaan”, arvioi ohjelmajohtaja Arkady Moshes Ulkopoliittisesta Instituutista.

”Psykologisista ja poliittisista syistä tällaisten hallintojen johdossa oleville on hyvin vaikeaa lähteä. Yleensä he pysyvät niin pitkään kuin on mahdollista.”

Putin hätkähdytti keskiviikkona ehdottamalla Venäjän perustuslakiin merkittäviä muutoksia, joka merkitsisivät esimerkiksi parlamentin vallan kasvattamista ja presidentin vallan keventämistä. Hän esitti, että parlamentti valitsisi pääministerin ja muun hallituksen pääministerin esityksestä. Nykyään presidentti valitsee ja nimittää pääministerin.

Putin esitti esimerkiksi myös, että presidenttikaudet rajattaisiin kahteen nykyisen kahden peräkkäisen sijaan. Puheen jälkeen nykyinen pääministeri Dmitri Medvedev ilmoitti, että hallitus eroaa.

LUE MYÖS:

”Suurin reformi sitten vuoden 1993”

Maailmalla alkoivat heti pohdiskelut siitä, mitä ehdotukset merkitsevät. Putinin oma toinen kausi päättyy vuonna 2024. Kuten talouslehti The Economist toteaa, yksityiskohdat ovat epäselviä, mutta Putinin suunnitelmassa tuskin on kyse ”exit-strategiasta”.

Talouslehti Financial Timesin mukaan ehdotetut muutokset olisivat suurimmat poliittiset muutokset Venäjällä miltei kolmeen vuosikymmeneen.

”Kyllä, perustuslaillisesti kyseessä olisi suurin reformi sitten vuoden 1993”, Moses sanoo. Hänen mukaansa on kuitenkin hyvin vaikeaa sanoa, mitä muutokset tarkoittaisivat käytännössä, sillä perustuslaki ei suoranaisesti määrittele, missä valta on.

Ensimmäisten kahden presidenttikautensa jälkeen Putin siirtyi pääministeriksi ja presidentiksi tuli Dmitri Medvedev, ja Putin palasi myöhemmin presidentiksi.

Mitä ehdotusten perusteella voidaan nyt päätellä Putinin suuresta suunnitelmasta?

Moshesin mukaan tietoa on tällä hetkellä sen verran vähän, että nyt voi lähinnä puhua erilaisista mahdollisuuksista.

”Yksi skenaario on, että hän pysyy vallassa, mutta eri asemassa”, hän sanoo.

Tässä skenaariossa Putinista tulisi pääministeri ja mahdollisesti myös valtakunnanneuvoston johtaja. Kyseinen elin on lähinnä neuvoa-antava, mutta Putin ehdotti eilen sen vahvistamista. Tässä tapauksessa perustuslaki ei rajoittaisi pääministerin vallassaolokausia lainkaan.

”Hän voisi myös olla vallassa niin pitkään kuin haluaa. Tämä on yksi skenaario”, Moshes sanoo.

Hänen mukaansa toisessa mahdollisessa skenaariossa Putinille ollaan todella etsimässä seuraajaa, mutta siihen tarvitaan aikaa, jotta ehdokasta voidaan testata tositoimissa.

Jos ei presidenttinä, valta käsissä muutoin

Moshesin mukaan esitysten ajankohtaa voivat selittää ensi vuoden syksyllä pidettävät duumanvaalit. Hänen mukaansa on mahdollista, että myös parlamenttivaaleja sääntelevää vaalilakia muutetaan, ja muutokset pitää tehdä ajoissa.

Suomalaisyrityksiä Venäjällä edustavan East Officen Moskovan-toimiston päällikön Jari Jumpposen mukaan Putinin eilisissä ehdotuksissa oli keskeistä se, että hän osoitti voivansa tehdä yllättäviä liikkeitä.

”Ajoitus ei ole sattumaa. Sillä annetaan vahva signaali, että otamme aloitteen omiin käsiimme ja näytämme spekuloijille, että on syytä olla koko ajan varuillaan”, hän sanoo.

Hän arvioi, että viesti on suunnattu eniten kotimaiselle yleisölle, kuten virkamiehille ja bisneseliitille. Jumpposen mukaan eilisen perusteella näyttää siltä, että jos Putin ei ole presidenttinä vuoden 2024 jälkeen, valta tai sen keskeiset elementit säilyvät yhä hänen käsissään.

Economist huomauttaa, että sillä, missä asemassa Putin on, on paljon vähemmän merkitystä kuin mitä tällä olisi merkitystä ”oikeassa demokratiassa”.

LUE MYÖS: