Eläkevakuutusyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murto varoittaa, että Suomi saattaa koronakriisin vuoksi menettää talouskasvun 20 vuoden ajaksi.

”Uhkaa käydä huonosti. Tänä vuonna Suomen bkt menee kaikesta päätellen alle vuoden 2008 tason (reaalisesti). Jos elpyminen on yhtä heikkoa kuin finanssikriisistä, olemme menettämässä 20 vuoden ajaksi talouskasvumme”, hän kirjoittaa Twitterissä.

Murto pohtii tilannetta myös Kalevaan kirjoittamassaan kolumnissa. Siinä hän ennakoi, että virusriskiä joudutaan hallitsemaan koko syksyn ja todennäköisesti myös ensi vuoden ajan.

Murto sanoo suoraan, että vaikka talouden rakenne ja eristämistoimenpiteiden suhteellinen keveys auttaisivatkin jonkin verran Suomea, pidemmän aikavälin näkymät ovat huolestuttavat.

”Odotukset Suomen palautumisen nopeudesta ovat tällä hetkellä vaimeat. Suomella on kaksi erityishaastetta. Jos isku teollisuuteen tulee viipeellä, kääntöpuolena on, että suomalaisessa jälkisyklisessä teollisuudessa vaikutukset myös näkyvät pidempään. Näin kävi finanssikriisin yhteydessä.”

Toinen kysymys liittyy Murron mukaan julkiseen talouteen. Hän katsoo, että Suomelle uusi velka ei tule olemaan erityinen ongelma, sillä alhaiset korot pitävät huolen, että korkomenot eivät kuitenkaan lyhyellä tähtäimellä nouse.

”Tilanne on vielä vaikeampi kuin finanssikriisin jälkeen”

Sen sijaan kasvanut alijäämä ja vanheneva väestö ovat vakavia ongelmia.

”Akuutin kriisin jälkeen tulemme palaamaan arkeen ja hallitus joutuu keskittymään valtion ja kuntien taloustilanteen tervehdyttämiseen. Olisi kova paine elvyttää, mutta tosiasialliset lääkkeet ja liikkumavara tulevat olemaan hyvin rajatut. Tilanne on vielä vaikeampi kuin finanssikriisin jälkeen. Pahin skenaario olisi, että toistaisimme runsaan kymmenen vuoden takaiset kokemuksemme”, Murto varoittaa.

Hän muistuttaa, että elpyminen oli huomattavan hidasta finanssikriisin jälkeen. Suomi saavutti vuoden 2008 kansantuotteen tason vasta vuonna 2017. Elpymisessä meni siten lähes kymmenen vuotta.

”Kaiken lisäksi on todennäköistä, että voimakas talouden lasku tarkoittaa sitä, että olemme tämän vuoden lopussa alle vuoden 2008 bkt-tason reaalisesti. Emme olisi kasvaneet yli kymmeneen vuoteen Suomessa. Suomelle kävi huonosti”, Murto tiivistää.

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n johtava ekonomisti Sami Pakarinen vertaa talouskriisiä mannerlaattojen liikkumiseen.

”Myöhemmin tiedämme, kuinka voimakas järistys oli ja millaisen aallon se synnyttää. Jälkijäristyksetkään eivät ole poissuljettuja”, hän kirjoittaa blogissaan.

Ilmassa on yhä paljon kysymysmerkkejä

Pakarisen mukaan tästä eteenpäin korostuu tiekartan eli niin sanotun exit-strategian tarve ja sen mahdollisimman hyvä viestintä ennakoitavuuden lisäämiseksi.

”Ilmassa on yhä paljon kysymysmerkkejä kuten esimerkiksi viruksen toinen aalto, immuniteetti ja rokotteen aikataulu. Kävipä näiden osalta miten tahansa, hyvä suunnitelma ulos kriisistä mahdollistaa myös askeleita taaksepäin, jos kehitys ei suju odotetusti”, hän sanoo.

Pakarinen nostaa lisäksi esiin tuotantokapasiteetin: vielä ei tiedetä, missä kunnossa yritykset ovat kriisin jälkeen ja millaista tuhoa jo nyt on tapahtunut. Koska yritysten tilanne on hyvin epävarma, leijuvat kysymysmerkit myös työllistämisen, investointien ja konkurssien laajuuden yllä.

”Samaan aikaan väestö on asetettujen rajoitusten myötä joutunut tilanteeseen, joka lisää riskejä mm. työkyvyn heikentymiselle. Yritysten ja työikäisen väestön kannalta olennaista onkin, kuinka paljon on pysyvästi menetetty tuotantokapasiteettia kriisin myötä. Toivottavasti menetys jää pieneksi, sillä siten kriisistä ulostuleminen on helpompaa.”

Pakarinen varoittaa Murron tavoin, että erityisesti Suomeen liittyviä riskejä on ilmassa. Ensimmäinen vuosineljännes oli heikko etenkin Ranskassa ja Espanjassa.

”Suomen näkökulmasta katsottuna Ruotsin talous kärsii yhtä paljon lievemmistä rajoituksista huolimatta ja Venäjällä koronaviruksen kehitys on yhä kysymysmerkki.”

Suomessa saatiin esimakua tilanteesta tällä viikolla, kun koko elinkeinoelämän suhdanteen kerrottiin heikentyneen poikkeuksellisen dramaattisesti huhtikuussa, ja näkymät tulevaisuuteen romahtivat. Myös kuluttajien näkemys Suomen taloudesta on vajonnut pelottavan nopeasti.

Lue seuraavaksi: