Työministeri Timo Harakan (sd) erityisavustaja Ville Kopra on aiheuttanut laajaa hämmennystä lausunnollaan, jonka mukaan 75 prosentin työllisyysaste ei olekaan Antti Rinteen (sd) hallituksen ensisijainen tavoite. Hallitusohjelman kirjauksen mukaan Rinteen hallituksen tavoitteena on 75 prosentin työllisyysaste ja vähintään 60 000 uutta työllistä vuoteen 2023 mennessä.

”Tämä on iso uutinen: työministerin erityisavustajan mukaan hallitus on luopunut 75 prosentin työllisyysasteen tavoitteestaan”, Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi totesi lauantai-iltana Twitterissä ja sai aikaan edelleen kuumana käyvän keskustelun.

Ville Kopra linjaa, että 75 prosenttia ei ole ”primääritavoite”.

”Se toteutuu, jos sekä toimenpiteet että suhdanne onnistuvat hyvin. Määrälliset työllisyystavoitteet ovat työllisyyspolitiikan kannalta relevantit”, hän kommentoi.

Kopran mukaan ensisijainen tavoite sen sijaan on 60 000 uutta työllistä. Hän sanoo, että työllisyysastetavoite toimii ”korkeintaan yli suhdannesyklin järkevänä tavoitteena”. Kopra korostaa, että työllisyysasteeseen vaikuttaa moni muukin tekijä kuin hallituksen päätökset.

”75 % on aito tavoite, mutta työllisyys heiluu paljon kansainvälisten suhdanteiden mukana. Hallituspolitiikan kannalta keskeistä on pyrkiä hallitusohjelman 30 000 + 30 000 tavoitteeseen, se on omilla käsillä tehtävissä.”

Hallitusneuvotteluihin keskustan edustajana osallistunut työelämäprofessori, ekonomisti ja talousvaikuttaja Vesa Vihriälä huomauttaa, että 75 prosentin tavoite on kirjattu saavutettavaksi ”normaalin kansainvälisen ... kehityksen oloissa”.

”Tämän vuoksi 75% ei ehdoton. Tavoitteen saavuttamisen arvioimiseksi tarvitaan kv-suhdannetilanteen ja sen vaikutuksen arviota ja itse politiikkatoimia koskevia arvioita.”

LUE MYÖS: Hallitusneuvottelija ja talousvaikuttaja: Antti Rinteellä on hankala paikka – ”Työllisyystavoite ei ole saavutettavissa ilman ikäviksi koettuja toimia”

Nordean yksityistalouden ekonomisti Olli Kärkkäinen sanoo ajatelleensa työllisyystavoitteen olevan ”aika yksiselitteinen”.

”Toinen kysymys on, onko se järkevä tavoite. Työllisyystavoitteiden pitäisi kannustaa rakenteellisen työllisyysasteen pysyvään nousuun. Muuten riskinä on osittaisoptimointi, esimerkiksi tempputyöllistäminen”, hän huomauttaa.

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n johtava ekonomisti Sami Pakarinen puolestaan sanoo, että 60 000 uuden työllistyneen tavoite on alusta asti ollut ”hämäävä”.

”Aina pitäisi kysyä, kuinka kaukana olemme perusurasta. Sipilän hallituksen 72 % ja +110 000 huhtikuun 2015 tilanteeseen nähden oli selkeä. Siksi nykyistäkin on hyvä seurata samalla tavalla .”

Olli Kärkkäinen vastaa, että tavoite 60 000 uudesta työllisestä kannustaa hallitusta tekemään työllisyysreformeja suhdanteesta riippumatta.

”Eli jos nyt hypoteettisesti sattuisi käynnistymään noususuhdanne, ei hallitus voisi silti lasketella pelkän suhdanteen varassa.”

Keskuskauppakamari laski viime kuussa, että Rinteen hallituksen työllisyystavoite on itse asiassa 78 000 työllisen päässä. Keskuskauppakamari päivittää tulevan hallituskauden ajan kerran kuukaudessa työllisyystavoitteen nykytilan tyollisyystavoite.fi -sivustolleen.