Kaksi kautta eduskunnassa ja yhden kauden ministerinä istuneen Jari ”Jarppa” Lindströmin uralla on muutamia mieleenpainuvia epäonnistumisia.

”Muistelmani” alkaa lapsuuden traumoilla: koulukiusattu poika pärjäsi jalkapallossa, mutta kun voimat eivät riittäneet huipulle asti, hän alkoi treenata voimanostoa. Mutta siinäkään hän ei päässyt huipputasolle. Maastanoston ennätys jäi 280 kiloon; Suomen ennätys on 360.

Urheilumuistot ovat ilmeinen, väistämätön vertauskuva Lindströmin poliitikon uralle. Se alkoi 2006, kun UPM lakkautti Voikkaan paperitehtaan. Työttömäksi jäi myös varaluottamusmies Lindström, joka osasi pukea duunareiden tunteet sanoiksi niin että ulkopuolisetkin ymmärsivät.

Sama taito näkyy muistelmakirjassa, jota voi suositella oppikirjaksi politiikkaan aikoville. Luvassa on epäonnistumisia ja pahaa mieltä. Ilman huumoria ei selviä kukaan.

Lindström pärjäsi hyvin paikallisvastustajiensa kanssa mutapainissa Kymenlaaksossa, samoin kuin uransa huipulla, puolustaessaan Sipilän hallituksen ohjelmaa ja huonoja päätöksiä.

Perussuomalaisten hajoaminen Jussi Halla-ahon puheenjohtajavalintaan kesällä 2017 harmitti, mutta Lindström löysi uuden poliittisen kodin soinilaisten sinisestä tulevaisuudesta ja sai pitää ministerinsalkkunsa.

Hän ei juuri tuo uutta tietoa persujen hajoamisesta. Muistelija kertoo vilpittömän tuntuisesti, että hän aavisti mitä tuleman piti, ja oli jo tykönään päättänyt irtautua halla-aholaisten porukasta. Uuden puolueen perustamisesta hänellä ei ollut tietoa.

Puolue hajosi tarinan mukaan juuri siihen, mitä ulkopuoliset ovat aavistelleetkin: maahanmuuttovastaiset jäivät persuihin, maahanmuuttokriittiset jatkoivat sinisissä.

Halla-ahoon Lindström suhtautuu neutraalisti, mutta kakkosketju ei saa armoa. Etenkin Laura Huhtasaari on hänestä fanaattinen manipulaattori, joka valtaan päästyään veisi perussuomalaisia ”yhä syvemmälle kaiken vastustamisen syövereihin”.

Kun sinisten tarina on ohi ja pöly on laskeutunut, entinen ministeri uskaltaa avata tunteitaan. Aika moni asia otti päähän.

Poliitikon muistelmiksi Lindströmin kirja on myönteinen yllätys. Teksti on sujuvaa, ja loppua kohden kirjailija paljastaa herkän puolensa viljelemällä kyökkipsykologisia viisauksia brasilialaisen menestyskirjailija Paulo Coelhon tyyliin: ”Tarttukaa siis rohkeasti uusiin haasteisiin, älkää pelätkö. Sukeltakaa syvään päähän. Muutos voi olla myös mahdollisuus eikä vain uhka.”

”Parempi näyttävä epäonnistuminen kuin nippa nappa onnistuminen.”

Muistelmateos ei missään tapauksessa kuulu Lindströmin uran epäonnistumisiin.