Kuva: Outi Järvinen

Työmarkkinasökössä panokset kasvavat tammikuun loppua kohden. Teollisuuden työriitoja sovitellaan jo, ja nyt sovitteluun on tulossa myös kaupan alan työriita.

Useiden AKT:n sopimusten ohella iso Palvelualojen ammattiliitto PAMin kaupanalan sopimus on päättymässä tammikuun lopussa.

Lisää lakkovaroituksia voi olla luvassa. Viime perjantaina Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliiton AKT:n hallitus valtuutti liiton johdon päättämään työtaisteluista.

Lisäksi Teollisuusliitosta todettiin ensimmäisten lakkovaroitusten yhteydessä, että ”tarkoituksena on varata työnantajalle viimeinen mahdollisuus sopia palkankorotuksia koskevat erimielisyydet ennen työnseisauksien laajentumista koskemaan useampaa teollisuuden yritystä sekä mahdollisesti teollisuuden ulkopuolisia toimialoja”.

Kalenteri tahdittaa työmarkkinoiden pelikirjaa. Työtaisteluista pitää ilmoittaa 14 vuorokautta etukäteen. Jos mahdollisia lakkovaroituksia annetaan lisää esimerkiksi tällä viikolla, ne voivat toteutua parin viikon päästä, jos sopua ei löydy.

Teknologiateollisuuden sopimukset ovat keskeinen mittatikku työmarkkinoilla, ja ne ovat perinteisesti osaltaan määrittäneet palkankorotusten niin sanottua yleistä linjaa.

Teollisuusliiton ja Teknologiateollisuuden työnantajien välistä työriitaa teknologiateollisuuden työntekijäsopimuksesta on soviteltu jälleen maanantaina ja tiistaina. Ylempien toimihenkilöiden YTN:n ja Teknologiateollisuuden työnantajien sovittelu on myös jatkunut.

Osaa teknologiateollisuutta ja kemianteollisuutta uhkaava kolmen päivän lakko on alkamassa helmikuun alussa, joten työmarkkinoilla voi ennakoida olevan tiivis viikonloppu ja ensi viikon alku edessä.

Helmikuun ensimmäinen päivä on ensi viikon keskiviikkona. Hyvä kysymys on, onko tammikuun loppuun mennessä löydettävissä ainekset, joiden pohjalta valtakunnansovittelija Anu Sajavaara voi jättää sellaisen sovintoehdotuksen, jonka osapuolten hallinnot voivat hyväksyä.

Jos työmarkkinasökössä korttien lopullisen katsomisen aika menee helmikuulle, niin luvassa on edelleen lisää vaikeuskerrointa. Koska työtaisteluista pitää ilmoittaa 14 vuorokautta etukäteen, mahdolliset AKT:n lakot voivat uhata lähempänä helmikuun puoliväliä.

Viimeisen reilun vuoden aikana kolmella kiperällä sopimusväännöllä on ollut yllättävä yhdistävä tekijä. Keitele Groupin, UPM:n ja hoitajaliittojen sopimusvääntöihin liittyen käräjäoikeudesta haettiin turvaamistoimipäätöksiä. On kiinnostava kysymys, voiko tämä keino nousta pohdintoihin joissain tapauksissa, jos työmarkkinatalvi tästä vielä lämpenee.

Neuvotteluissa jopa miljardin panos julkiselle taloudelle

Jos suma työmarkkinoilla jatkuu helmikuulle, lisää syheröitä on luvassa myös kunta-alan palkoista sopimiseen. Kuntien ja hyvinvointialueiden palkankorotukset on linkitetty teollisuuden ja kuljetusalojen palkkaratkaisuihin.

Kunta-alan ja hyvinvointialueiden ratkaisuun tämän vuoden palkankorotusten osalta huomioidaan ensisijaisesti vienti- ja kuljetusaloilla 1.2. mennessä tiedossa olevat ratkaisut.

Kunta-alan erillissopimuksessa on sovittu, että jos sopijaosapuolet eivät pääse yksimielisyyteen kustannusvaikutusten määrästä helmikuun loppuun mennessä, asetetaan riitaa ratkaisemaan välityslautakunta.

Teollisuuden ja kuljetusalan työmarkkinasökössä onkin todella isot panokset. Jos teollisuuden ja kuljetusalan ratkaisu olisi yhden vuoden sopimus kolmen prosentin korotuksilla, lisähintalappu kuntien ja hyvinvointialueiden työvoimakustannuksiin olisi reilut 200 miljoonaa euroa.

Jokainen prosenttiyksikkö tästä ylöspäin maksaa julkiselle taloudelle reilut 200 miljoonaa euroa lisää. Jos lopputulos olisi kaksivuotinen sopimus Saksan teollisuuden korotuksilla, vaikutus julkiselle taloudelle voisi olla miljardiluokassa.

Voi hyvin olla, että vaikeaa neuvottelutilannetta yritetään ratkoa teollisuuden ja kuljetusalan sopimuksissa esimerkiksi kertaerillä tai luovilla sopimusrakenneratkaisuilla. Kertaerät heiluttavat osaltaan sopimusten kustannusvaikutusta. Aikanaan kun sopu löytyy, voi luvassa olla poikkeuksellisen rapsakkaa viestintää prosenteista, kun keskustelussa viuhuvat niin palkankorotus- kuin kustannusvaikutusprosentit.