Työmarkkinajärjestöt laittavat uuden lain testiin. Tasa-arvon puolesta puhutaan, mutta siitä ei haluta maksaa, kirjoittaa toimittaja Veera Tegelberg.
Raha ja asenne. Tässä syyt, miksi samaa työtä tekevällä naisella ja miehellä on paikoin edelleen oikeus eripituiseen palkalliseen vanhempainvapaaseen.
Sanna Marinin (sd) hallitus uudisti viime vuonna perhevapaat. Ajatus oli, että synnyttävä ja ei-synnyttävä vanhempi voi olla lapsen kanssa kotona yhtä kauan. Muutoksella haluttiin tasa-arvoistaa työelämää ja kannustaa isit jäämään kotiin vauvan kanssa.
Kevään tes-neuvotteluissa osa etenkin miesvaltaisista aloista päätti, että niiden sopimuksissa äidit saavat vastaisuudessakin palkallista vanhempainvapaata isiä pidempään. Lain ajatus ja sopimukset ovat nyt ristiriidassa.
LUE SELVITYS JA KATTAVA LISTA:
Olen puhunut kevään aikana useiden liittojen kanssa. Työntekijät ja työnantajat korostavat tasa-arvon olevan tärkeä juttu – kunhan se ei maksa tai leikkaa saavutetuista eduista.
Kevään työmarkkinakeskusteluja kehysti railakas inflaatio, joten on ymmärrettävää, että pöydissä puhuttiin palkkaeuroista. Tekstikohdat jäivät vähemmälle väännölle.
Liittojen välisistä asenne-eroista kertoo kuitenkin se, että osassa pöytiä sopuun on päästy, osassa ei. Tavoitteet tulevat kentältä.
Rakennusalalla työehtosopimukseen ei muutettu edes vanhoja termejä. Vuosien 2023–2025 sopimuksessa puhutaan sujuvasti äitiys- ja isyysvapaista, vaikka niitä ei ole enää olemassa.
Työmarkkinapöydässä kaikille muutoksille löytyy hinta. Epätasa-arvoisesti vanhempia kohtelevat sopimukset haiskahtavat kuitenkin eltaantuneilta.
Syntyvyys on Suomessa historiallisen pientä. Tarvitsemme uusia työntekijöitä. Voisiko tasa-arvoisempi työelämä olla yksi ratkaisu tilanteeseen?
LUE SEURAAVAKSI: