Lähestymiskieltoon liittyvä lainsäädäntö uudistetaan tällä vaalikaudella turvaamaan paremmin uhrin oikeudet. Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r) kertoo Uudelle Suomelle nostavansa pöydälle myös uudet some-ilmiöt, kun lainvalmistelu alkaa.

Lähestymiskieltosääntelyn uudistaminen on kirjattu hallitusohjelmaan. Uusi Suomi kysyi oikeusministeriltä uudistuksesta toimittaja Jessikka Aron tapaukseen viitaten. Ministeri korostaa, ettei kommentoi yksittäistapauksia, mutta puhuu uudenlaisesta häiriköinnistä ilmiönä.

LUE MINISTERIN LAAJA HAASTATTELU:

Ylen toimittaja Aro haki lähestymiskieltoa kahta henkilöä vastaan, mutta Helsingin käräjäoikeus hylkäsi hakemuksen. Tapaus liittyy MV-lehtijupakkaan. Jo aiemmin käräjäoikeus antoi tuomiot kohudosentti Johan Bäckmanille ja MV-lehden pyörittäjälle Ilja Janitskininille, ja MV-lehtikäsittely on nyt kesken Helsingin hovioikeudessa.

LUE LISÄÄ:

Lähestymiskieltojutussa kaksi henkilöä oli Aron mukaan seuraillut häntä ja julkaissut materiaalia sosiaalisessa mediassa. Oikeus löysi hakemukselle perusteita, mutta ei tarpeeksi. Hakemus hylättiin, vaikka oikeus katsoi, että kaksikko todennäköisesti jatkaa häirintää tulevaisuudessa. Oikeuden mukaan sananvapautta ei voi rajoittaa ennakkosensuurilla. Oikeus ei pitänyt kovin vakavana yksittäisiä tekoja, kuten videokuvaamista.

Jupakka liittyy nettihäiriköintiin. Sosiaalisessa mediassa voi nykyään saada suuria massoja liikkeelle nopeasti. Herää kysymys, pitäisikö lainsäädännössä huomioida paremmin nettihäiriköinti tai videohäiriköinti.

Näin kommentoi oikeusministeri

Oikeusministeri Henrikssonin mukaan kysymys on relevantti ja asiaa pitää harkita, kun lähestymiskieltosääntely uudistetaan. Hän muistuttaa, että tähän sakka lähestymiskiellot ovat koskeneet enimmäkseen yksittäisiä uhkaavia henkilöitä, usein asianomistajan entisiä kumppaneita.

”Nyt meillä on uusi ilmiö, joka tulee juuri sosiaalisen median kautta, mutta saattaa myös ilmetä toisella tavalla ihan arjessakin niin, että joku häiritsee toista koko ajan. Lainsäätäjän on nyt tarkoin pohdittava, onko syytä katsoa tätä uudelleen myös tästä näkökulmasta. Se on asia, jonka olen myös itse ajatellut nostaa esille, kun tämä työ lähtee käyntiin. Kysymys on hyvä nostaa pöydälle ja miettiä tarkasti.”

Uusi Suomi kysyi videohaastattelussa ministeri Henrikssonilta kolme kysymystä. Katso vastaukset tästä (juttu jatkuu alla):

Henrikssonin mukaan kyse on siitä, mikä ylipäänsä on lähestymiskiellon tarkoitus ja ketä sen pitäisi suojata. Lisäksi on pohdittava, millaista häiriköintiä tai toimintaa uusien välineiden kautta on syntynyt.

”Tällaisia ilmenemismuotoja ei ollut silloin, kun lähestymiskieltopykälää aikanaan kirjoitettiin. Nyt pitää miettiä, onko lainsäädäntö riittävää vai ei. Siihen minulla ei ole vielä vastausta, mutta sitä pitää pohtia virkamiesten kanssa valmistelussa.”

LUE SEURAAVAKSI: