Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin diagnostiikkajohtaja, terveysoikeuden professori Lasse Lehtonen moittii kovin sanoin Sanna Marinin (sd) hallituksen sote-suunnitelmaa.

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd) linjasi perjantaina, että sote-uudistuksen keskeisen lainsäädännön tulee olla eduskunnassa jo tämän vuoden loppuun mennessä.

Lue lisää:

Lasse Lehtonen kiinnittää huomiota siihen, että ministeri Kiurun mukaan Marinin hallitus ei aio leikata uudistuksessaan sote-menoista.

”Hallitus ei toisaalta ole lupaamassa niihin lisääkään rahaa, vaikka hoidon ja hoivan tarve lähivuosina varmasti kasvaa. Sitova lupaus lisäresursseista olisikin vaikeaa, sillä sote-uudistuksen täytäntöönpano mennee vuoteen 2023, ja sitä on todennäköisesti toteuttamassa jonkun muun poliittisen komposition mukainen hallitus ehkä toisenlaisin painotuksin. Erityisen huolestuttavaa minusta on, että valtion budjettikehyksessä sote-menojen tarveperusteisen kasvuun ei ole kunnolla varauduttu”, hän kommentoi Puheenvuoron blogissaan.

Lehtonen sanoo suoraan, että jos hoidon saatavuutta halutaan parantaa ja eri sosiaaliryhmien terveyseroja pienentää, tulee resursseja sitovien rakenneratkaisujen sijasta enemminkin hakea keinoja rahoitustason nostamiseen paremmin tarvetta vastaavaksi ja lähemmäksi Pohjoismaista tasoa.

”Muutoin Suomen sote-lainsäädännön vaikuttavuus väestön terveyden parantamisessa voi jäädä entisen Neuvostoliiton perustuslain tasolle”, hän varoittaa.

Lue seuraavaksi:

Lehtonen huomauttaa, että perusterveydenhuollon toiminta takkuilee tällä hetkellä Suomessa ja hoitoon pääsy on monin paikoin varsin vaikeaa. Peruspalvelujen aito kuntoon laittaminen edellyttää hänen mukaansa muun muassa perusterveydenhuollon lääkäriresurssin vahvistamista niin syrjäseuduilla kuin Helsingissäkin.

”Suomessa on tällä hetkellä vähemmän lääkäreitä asukasta kohden kuin muissa EU-maissa keskimäärin ja lääkäreitä perusterveydenhuollossa on meillä merkittävästi vähemmän kuin esimerkiksi Ruotsissa, jossa sielläkin hoitoon pääsy perusterveydenhuoltoon erityisesti syrjäseuduilla on paikoin vaikeaa. Suomen omalaatuinen työterveyshuoltojärjestelmä sitoo meillä muuhun toimintaan erittäin merkittävän lääkäriresurssin”, hän toteaa.

Myös Krista Kiuru myönsi perjantaina, että perusterveydenhuollosta puuttuu ”palvelulinjoja”, minkä vuoksi ihmiset eivät pääse hoitoon ajallaan vaan ajautuvat lopulta erikoissairaanhoidon piiriin.

”Tässä on system error, jota me yritämme korjata”, hän lupasi.

Lue myös:

Sosiaali- ja terveysministeriön tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmasta jaetaan vuonna 2020 alueille 70 miljoonaa euroa. Haussa painotetaan erityisesti palveluiden saatavuutta edistäviä toimia.

Lasse Lehtonen muistuttaa, että Sipilän hallitus vain pari vuotta sitten tosiasiassa supisti kuntien valtionosuuksia ja käytti näin saatuja satoja miljoonia euroja oman sote- ja maakuntauudistuksen valmisteluun.

”Sipilän hallituksen uudistuksen kaatuessa noita rahoja jäi käyttämättä pari sataa miljoonaa ja Marinin hallitus voi nyt kohdentaa niitä omaan sote-uudistamiseensa. Valtionosuuksien merkittävä yli 2 miljardin euron leikkaaminen viime vuosikymmenellä on kuitenkin johtanut kunnat ja sote-palvelut pahaan rahoituskriisiin”, hän kirjoittaa.

Lue lisää: