Hallitus pohtii keinoja työllisyyden parantamiseksi ja esillä olleita keinoja ovat muun muassa kotihoidon tuen leikkaus, työttömyysturvan porrastamisen vapaaehtoinen kokeilu, opiskeluaikojen rajoittaminen ja kokeilu saatavuusharkinnan poistamisesta, kertoo Helsingin Sanomat (HS).

Lehden tietojen mukaan pöydälle on tulossa myös aktiivimallin korvaava ”yksilöllisen työnhaun malli” sekä ilmastopaketti, jota HS kuvailee ”ympäristökikyksi”, sillä se yhdistelee työllisyys- ja ilmastotoimia.

HS korostaa, että keinolista ei ole tyhjentävä, eikä keinojen toteutuminen ole ”missään nimessä” varmaa. Osa keinoista on pikemminkin yksittäisten puolueiden tavoitteita.

Toistaiseksi keinoista on puhuttu HS:n mukaan vasta hallituksen sisällä pienissä piireissä sekä erikseen ministeriöiden ja puolueiden sisällä. Työllisyyskeinoja on pohdittu myös erillisissä kolmikantaisissa työryhmissä, joiden hyödyt ovat HS:n mukaan toistaiseksi melko laihoja.

Lisäksi HS:n mukaan keinolistalla ovat työttömyysputken poistaminen, työperäisen maahanmuuton edistäminen ja työttömyysturvan suojaosan korottaminen 600 euroon. Muina keinoina HS mainitsee vielä opiskeluaikojen lyhentämisen, muunto- ja täydennyskoulutus sekä panostukset kotouttamiseen.

Hallitusohjelmaan kirjattu tavoite on nostaa työllisyysastetta 75 prosenttiin, minkä on aiemmin arvioitu tarkoittavan työllisyyden kasvua ainakin 60 000:lla, mutta sittemmin moni on katsonut, että vaadittu luku alkaa olla jo selvästi korkeampi.

Valtiosihteeri listasi jo joitakin teemoja

HS:n listalla suurin yllätys on kotihoidon tuen leikkaaminen, sillä se on vaikea pala erityisesti keskustalle ja hallitusohjelmaan on kirjattu, että ”kotihoidon tuki jatkuu nykymuotoisena”. HS:n mukaan keskusteluissa on esiintynyt useita tapoja leikata tukea. HS arvioi, että keskustan vastustuksen takia realistisin tapa saattaa olla puuttuminen kotihoidon tuen lisiin.

Tämäkin tapa leikata kotihoidon tukea on kuitenkin jo torpattu keskustasta. Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson ehdotti syksyllä, että yli 3-vuotiaista maksettava sisarkorotus poistettaisiin ja alennettaisiin sen sijaan varhaiskasvatusmaksuja edelleen. Muun muassa keskustan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Petri Honkonen tyrmäsi Anderssonin ajatuksen tuolloin tuoreeltaan. LUE LISÄÄ:

Työministeri Tuula Haataisen (sd) valtiosihteeri Ville Kopra avasi viime viikonloppuna tilannetta Puheenvuoro-blogissaan. Kopra selvensi erityisesti, kuinka paljon hallituksella ja työryhmillä itse asiassa on aikaa pohtia toimia.

”Teemoina ovat olleet paitsi palkkatukiremontti, myös esimerkiksi kansainvälisen rekrytoinnin lisääminen, kotouttaminen, kohtaantokysymykset sekä osatyökykyisten tehokkaampi työllistyminen. Työryhmien toimikausi on koko vaalikausi. Ei siis puoli vuotta, tai 9 kk, vaan 4 vuotta”, Kopra kirjoitti kolmikantaisista työryhmistä blogissaan lauantaina.

”Tilannekuvan ja työryhmien ensirykäisyn tulokset saatuaan hallituksella on reilut puoli vuotta aikaa valmistella täydentäviä toimenpiteitä.”

Kopran mukaan kolmikantaiset työryhmät väliraportoivat toimista hallituksen iltakoululle tammikuussa, jotta hallitus saa tilannekuvan tavoitteitaan ajatellen. Työllisyyskeinoja on odotettu kevään kehysriiheen. Hallitus on luvannut löytää syksyn budjettiriiheen mennessä työllisyystoimet, joiden arvioidaan tuovan 30 000 työpaikkaa.

”Talven ja kevään aikana työllisyyden edistämisen painopiste on iltakoulussa ja kehysriihessä, ja sitä kautta poliittinen ohjaus korostuu. Varsinainen mittauspiste on kuitenkin elokuun 2020 budjettiriihi”, Kopra totesi.