Maanantaina hallitus kertoi, että se perustaa Valtion kehitysyhtiö Vaken hallinnassa olevien osakkeiden tuotoille rahaston, joka tukee ilmastotyötä. Vakessa on omaisuutta 2,3 miljardin euron edestä. Omaisuuden tuotto on noin 100 miljoonaa euroa vuodessa.

”Vaken hallitus on omistajien suuntaan esittänyt, että ensisijainen tehtävä ei ole tuoton maksimointi. Haemme aina tuottoa mutta katsomme myös välillisiä vaikutuksia. Kaiken toimintamme, kuten hankerahoituksen, huomioiva tavoite on siis vähintään nolla prosenttia”, sanoo Vaken toimitusjohtaja Paula Laine.

Laineen mukaan välillisiä vaikutuksia ovat esimerkiksi teollisuuden investointeihin liittyvät työllisyysvaikutukset.

Tuottotavoitteet herättävät varmasti keskustelua. Jos Vaken hallinnoimien omistusten tuottoja ei käytettäisi ilmastorahastoon, voitaisiin ne siirtää esimerkiksi valtion budjettiin.

LUE LISÄÄ: Vaken hallituksen puheenjohtaja Reijo Karhinen iloitsee Marinin hallituksen ilmastorahastosta, koska ”omistajan tahto ei tämän yhtiön historian aikana ole tähän mennessä ollut näin kirkas koskaan aikaisemmin”.

Vake pyrkii säilyttämään yhtiön pääomien yhteenlasketun arvon. Voisiko Vake siis myös myydä omaisuuttaan, jos jonkin Vaken omistaman yhtiön arvo nousee?

”Tähän omistajan tulee ottaa kantaa jatkovalmistelun aikana.”

Laineen mukaan osa käytettävästä rahasta voi täyttää EU:n määritelmän valtiontuesta.

”Se ei automaattisesti tarkoita miinus 100 prosentin tuottoa, mutta se on houkuttelevampaa rahoitusta kuin puhtaasti kaupallisin ehdoin myönnetty rahoitus”, sanoo Laine.

Hän muistuttaa, että omistaja, eli Suomen valtio on vasta käynnistynyt jatkovalmistelun, jonka takarajana on huhtikuun alkupuoli.

”Rahaston lähtökohtana on toimia markkinapuutteita korjaavassa roolissa”, sanoo Laine.

Markkinapuutteilla Laine viittaa investointivajeeseen. Laineen mukaan pääsy Pariisin sopimuksen ja Suomen itselleen asettamiin tavoitteisiin, eli hiilineutraalius vuonna 2035, vaatii vuosittain jättimäisiä investointeja.

”Lisäinvestointien tarve, jotta pääsemme Pariisin sopimuksen tavoitteisiin ja hiilineutraaliksi 2035 on Suomessa miljardi euroa vuodessa. Investointikuilu on valtava.”

Vaken investoinnit suunnattaisiin teollisuudelle, kuten kauppaan, rakentamisen, kemianteollisuuteen ja teknologiateollisuuteen. Tämä on Laineen mukaan iso kokonaisuus.

”Kevään aikana teollisuuden toimialat tekevät tiekarttoja ja sitä kautta saamme tietoa investointikuiluista.”

Vakessa on vain kymmenen työntekijää eikä ei juurikaan ilmastonmuutokseen tai ilmastoteknologiaan liittyvää asiantuntijuutta. Vakesta ei kuitenkaan rakenneta ilmastonmuutoksen asiantuntijaorganisaatiota.

”Toimimme yhteistyössä olemassa olevien asiantuntijatahojen, kuten Luonnonvarakeskuksen, Sitran ja kaupallisten organisaatioiden kanssa. Markkinapuutteiden ymmärtäminen edellyttää toki myös oman osaamisemme kehittämistä. Jo se, että voimme valita laadukkaita kumppaneita edellyttää ilmastomuutoksen ymmärtämistä.”