Presidentti Tarja Halonen arvioi, että globaali koronaviruspandemia on tuonut entistä selvemmin näkyväksi uuden turvallisuuskäsityksen, joka on laajempi kuin perinteisessä turvallisuuspoliittisessa keskustelussa pääosaa esittävät sotilaalliset uhkat.

”Sotilaallista yhteistyötä tarvitaan EU-maiden välillä jo kustannusten pienentämiseksi, mutta siviilipuolella tarve on samanlainen. Koronaepidemia kertoo karua kieltä nykytilanteesta. Jo terveydenhuollon puolella on tarvetta parempaan yhteistyöhön hankinnoista lähtien. Toivottavasti covid-19 on opettanut meitä”, Halonen toteaa debattikirjoituksessaan Uutissuomalaisessa.

”Luulen, että on aihetta muuhunkin yhteistyön tiivistämiseen esimerkiksi pakolaisten vastaanoton, naapuruusyhteistyön tai ympäristöpolitiikan suhteen. Ei kannata aliarvioida jo tehtyä, mutta kannustaa voimakkaasti jatkamaan sitä. Maailmanlaajuiset ongelmat tarvitsevat maailmanlaajuista yhteistyötä, mutta EU-tason yhteistyön parantaminen tässä asiassa olisi vahva pohja”, hän jatkaa.

Halosen mukaan ei riitä, että ihmisiä nostetaan taloudellisesta köyhyydestä, vaan kehityksen on oltava myös sosiaalisesti kestävää.

”Mielenkiintoista mutta loogista on se, että rauhallisimpia yhteiskuntia ovat ne, joissa on parhaiten edistytty kestävän kehityksen toteuttamisessa. Samat säännöt sopivat molempiin. Sosiaalinen, taloudellinen oikeudenmukaisuus ja tulevaisuuden usko ovat kestävien yhteiskuntien inhimillisiä perusrakenteita.”

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö arvioi perjantaina Euroopan unionin jääneen tärkeissä pöydissä sivurooliin. Hän arvioi vaikutusvallan heikkenemisen myös jatkuvan, ellei unioni selviydy sisäisistä paineista talouskysymysten ja rajakysymysten osalta.

Lue lisää: