Palvelualojen työnantajien Paltan toimitusjohtaja Tuomas Aarto korostaa, että kilpailukykysopimuksella ja nyt rajun riitelyn kohteeksi joutuneilla kiky-tunneilla on ollut selkeä positiivinen vaikutus kilpailukykyyn ja työllisyyteen. Hän linjaa, että kiky-tunneista luopuminen merkitsisi Suomelle takapakkia kustannuskilpailukyvyn näkökulmasta katsottuna.

”Jokainen kikyn osa-alue, myös työajan 24 tunnin pidennys, on ollut merkitsevä. Myös jatkossa kilpailukyvystä huolehtiminen ja sen parantaminen ovat Suomen kannalta kohtalon kysymyksiä. Työajan lyhentäminen merkitsisi takapakkia kustannuskilpailukyvyn näkökulmasta. Siihen meillä ei missään nimessä ole varaa vallitsevassa taloudellisessa tilanteessa tai muutoinkaan”, Aarto linjaa lauantaina kirjoittamassaan blogissa.

Kiky-tunnit ovat nousseet meneillään olevan työmarkkinakierroksen keskiöön. Riita on kärjistymässä laajoiksi työtaisteluiksi, joiden on määrä alkaa 27. tammikuuta.

Lue lisää:

”Neuvottelukierroksen yleistilanteen perusteella vaikuttaa siltä, että kilpailukyvyn puolustaminen on jäänyt tällä kierroksella yksinomaan työnantajien tehtäväksi. Tätä voi vain ihmetellä. Meneekö Suomella todella niin hyvin, ettei kilpailukyvyn ja työllisyyden eteen tarvitse enää tehdä töitä”, Aarto kysyy.

”Kikyn poistumiseen ripustautumalla sahataankin tehokkaasti omaa oksaa. Miksi huonontaisimme kustannuskilpailukykyämme juuri nyt, kun olemme saaneet nenämme edes osittain pinnan yläpuolelle? Luulisi Suomen pärjäämisen olevan kaikkien osapuolten intresseissä”, hän jatkaa.

Aarto huomauttaa, ettei työnantajapuoli ole ainakaan toistaiseksi asettanut sopimusten syntymisen ehdoksi epämieluisten pekkasten poistamista.

”Kiky-episodin valossa pistää miettimään olisiko pitänyt”, hän toteaa.

Valtakunnansovittelija Vuokko Piekkala linjasi viikolla, ettei hän ota lainkaan kantaa kiky-tunteja koskevaan riitaan.

”Viime aikoina olen pyytänyt miettimään, miksi kiky on niin tärkeä, miksi se halutaan säilyttää ja miksi se on inhokkilistalla. Jos vastaus on, että tuntimäärä ei ole reilu, niin aika vaikea se on ratkaista. Pitäisi olla jotain muitakin tekijöitä kuin se, että onko joku reilua tai ei”, hän kommentoi Uuden Suomen haastattelussa perjantaina.

Lue tarkemmin:

Kokoomuksen kansanedustaja Juhana Vartiainen arvioi lauantaina kiky-prosessin osoittavan, ettei keskitettyjä yhteiskuntasopimuksia kannata enää edes yrittää.

”Sopiminen työpaikoille”, hän kommentoi Twitterissä.

Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi vastaa, ettei työmarkkinakenttä ole ollut luotettava kumppani.

”Nk. ”pakkolait” olisi ollut näköjään kestävämpi tapa parantaa kustannuskilpailukykyä. Jatkossa työehdoista sopiminen työpaikoille ja lait työttömyysturvaa myöten päätettävä parlamentaarisesti”, hän esittää.

(Juttu jatkuu upotuksen alla.)

Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Jaakko Hirvola totesi omassa kirjoituksessaan torstaina, että ”jokaisen pitäisi ymmärtää, että lakot iskevät työllisyyteen ja lakkoilijoiden omiin työpaikkoihin”.

”Voi vain kysyä, mihin unohtui ammattiliittojen vastuu ja maalaisjärki”, hän kommentoi tiedossa olevia työtaisteluita.

Hirvolan mukaan ”kukaan” ei kilpailukykysopimusta tehtäessä lähtenyt siitä, että kilpailukykyä parannettaisiin vain tilapäisesti. Myös ratkaisut työajan pidentämisestä sovittiin hänen mukaansa pysyviksi.

Palkansaajapuoli on vedonnut siihen, että Teknologiateollisuuden ja Teollisuusliiton sopimuksessa kiky-tunneista luovuttiin.

Lue lisää: