Presidentti Tarja Halosen vihjaus presidenttipelistä tyrmätään useiden kansanedustajien taholta. Halonen kertoi aikaisemmin lauantaina Ylen Ykkösaamussa kuulleensa arvioita, että nyt jo ”kampitetaan” ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr) mahdollista tulevaa presidentinvaalikampanjaa.

”Minun ystävistäni osa on kysellyt, tälläkö Haaviston seuraavaa presidentinvaalikampanjaa yritetään kampata, asioissa on aina enemmän kuin yksi puoli”, Halonen totesi.

Halosen kommentti liittyy siihen, että eduskunnan perustuslakivaliokunta käsittelee parhaillaan Haaviston virkatoimien lainmukaisuutta al-Holin leirin tapauksessa. Kymmenen kansanedustajaa teki Haaviston toimista ministerivastuuasian, mikä käynnisti poikkeuksellisen prosessin eduskunnassa.

Seuraava presidentinvaali järjestetään tammikuussa 2024. Toista virkakauttaan presidenttinä istuva Sauli Niinistö ei enää saa asettua ehdolle, ja Pekka Haavisto on ollut kyselyissä ylivoimainen suosikki hänen seuraajakseen.

Lue myös:

Kokoomuksen kansanedustaja Pia Kauma kiistää jyrkästi presidenttipelin.

”Ulkoministeri Haaviston toiminnan selvittäminen al-Holin kysymyksessä ei ole presidenttipeliä. Ymmärrän hyvin presidentti Halosen ja muidenkin näkemyksen, että näin saattaisi olla, mutta arvio on väärä. Olen tuntenut Pekka Haaviston jo pitkään ja arvostan hänen osaamistaan, haluaan vaikuttaa asioihin sekä erityisesti sitä, miten ystävällisesti ja asiallisesti hän on aina suhtautunut minuun ja muihin poliitikoihin. Tätä taustaa vasten on ollut vaikeaa ja kiusallistakin tarttua tähän kysymykseen”, Kauma kirjoittaa Facebookissa.

Hän korostaa al-Holin kysymyksen olevan yhteiskunnallisesti monella tapaa erittäin tärkeä jo siksikin, että muut maat seuraavat tarkasti toistensa toimia.

”Tapahtumien kulusta on kuitenkin erilaisia versioita. Onko noudatettu lakia ja hyvää hallintotapaa, onko koko hallitus ollut mukana, onko informoitu eduskuntaa totuudenmukaisella ja oikea-aikaisella tavalla jne. Monia kysymyksiä, joita minä ja monet kollegani olemme pitäneet tärkeänä selvittää. Tavoite Haaviston toimia koskevassa kirjallisessa kysymyksessä, välikysymyksessä ja ministerivastuuasiassa on ollut saada totuus selville. Ei mitään muuta”, Kauma sanoo.

(Juttu jatkuu upotuksen alla.)

Kauma oli ensimmäinen allekirjoittaja kirjallisessa kysymyksessä, jonka ryhmä kokoomuksen kansanedustajia jätti Haaviston toimien vuoksi eduskunnalle joulukuussa.

Tapauksesta tehtiin myös kokoomuksen ja perussuomalaisten yhteinen välikysymys. Lisäksi kymmenen kansanedustajaa teki joulun alla muistutuksen Haaviston toimista.

Lue lisää:

Muistutuksen tehneistä perussuomalaisten Tom Packalén kiistää Kauman tavoin Halosen spekulaatiot.

”Minusta on vähän kaukaa haettua, että tässä nyt jotain presidentinvaalikampanjaa käydään, kun sellaista ei ole lähipiirissäkään tulossa”, Packalén kommentoi Ilta-Sanomille.

Muistutuksen on allekirjoittanut myös kokoomuksen kansanedustaja Heikki Vestman, joka ei kuitenkaan halua kommentoida asiaa, koska istuu perustuslakivaliokunnassa.

”Noin yleisesti en pidä asiallisena, jos keskeneräiseen ministerivastuuprosessiin pyritään ulkoapäin vaikuttamaan”, hän sanoo Ilta-Sanomille.

Vihreiden konkaripoliitikko Osmo Soininvaara nosti presidentinvaalit Haaviston tapauksen yhteydessä esiin jo ennen joulua.

”Jos joku ihmettelee, miksi kokoomuslaiset ovat lähteneet tukemaan perussuomalaisia Haaviston mustamaalaamisessa, syy on vuodessa 2024. Tietävät, että perätön syyte jättää jälkensä, vaikka se kumoutuukin”, hän kirjoitti tuolloin.

Lue lisää:

Kokoomuksen kansanedustaja Timo Heinonen nostaa esiin presidentti Halosen mahdolliset poliittiset motiivit.

”Hämmentävää että entinen presidentti puuttuu kesken olevaan perustuslakivaliokunnan työhön. Onko tavoite vaikuttaa poliittisesti lopputulokseen”, hän kysyy Twitterissä.

Perustuslakivaliokunta jatkaa Haaviston tapauksen käsittelyä 6. helmikuuta.

Lue myös: