Tukholma

Näyttää siltä, että Suomessa harkittiin keväällä vakavasti samankaltaista koronastrategiaa kuin mille Ruotsi lähti. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa ja sosiaali- ja terveysministeriössä oli Ruotsin linjan ymmärtäjiä vielä juuri ennen poikkeusolojen julistamista.

Ruotsissa iltapäivälehti Expressen julkaisi keskiviikkona ja torstaina kaksi laajaa artikkelia Ruotsin linjasta. Artikkelit perustuvat pitkälti toimittaja Emanuel Karlstenin haltuunsa saamiin sähköpostiviesteihin. Ne paljastavat, että laumasuojasta ja sen merkityksestä keskusteltiin kulisseissa huomattavasti avoimemmin kuin mitä julkisuuteen annettiin ymmärtää.

Valtionepidemiologi Anders Tegnell on kiistänyt, että Ruotsissa tähdättäisiin laumasuojaan koronaa vastaan. Laumasuoja tarkoittaa, että kun riittävän monelle on kehittänyt taudille vasta-aineita joko sairastumisen tai rokotteen myötä, tauti ei enää pääse leviämään.

Expressen julkisti myös Tegnellin ja THL:n Mika Salmisen kirjeenvaihtoa. Miehillä on läheiset kollegiaaliset välit.

Maaliskuun puolivälissä Tegnell oli saanut sähköpostia eläkkeelle jääneeltä onkologian ylilääkäriltä. Viestissä pohdittiin, että koska nuoremmat aikuiset ja lapset sairastavat koronaa miedommin, heitä voisi kontrolloidusti tartuttaa.

Vaikuttaa siltä, että tasavallan presidentti Sauli Niinistöllä oli ratkaiseva vaikutus siihen, minkä koronalinjan Suomi valitsi.”

Tegnell välitti viestin Folkhälsomyndighetenin pääjohtajalle Johan Carlsonille ja Salmiselle. ”Yksi pointti sen puolesta, että koulut pidetään auki ja siten saavutetaan nopeammin heard immunity (laumasuoja)”, Tegnell lisäsi.

Salminen vastasi Tegnellille pikaisesti. ”Sitä mekin olemme miettineet. Mutta ajan myötä lapset tulevat myös levittämään tautia…”

Tegnell jatkoi keskustelua: ”Totta, mutta todennäköisesti eniten keskenään, ottaen huomioon miten iso ikäkerrostunut kontaktirakenne meillä on”, hän jatkoi viitaten siihen, että Pohjoismaissa ei tavanomaisesti asuta kolmen sukupolven asunnoissa, ja että lasten ja ikäihmisten kontaktit ovat siksi vähäisempiä.

”Mallintajamme arvioivat, että tämä voisi vähentää vanhusten ”attack ratea” ehkä 10 prosentilla.” Attack rate on epidemiologian käsite, joka kuvaa sitä, miten suuri osuus tartunnoista on riskiryhmillä. ”10 prosenttia voisi ehkä olla sen väärti?” Tegnell jatkoi.

Seuraavana päivänä Suomen hallitus päätti poikkeusolojen julistamisesta ja koulujen sulkemisesta. Hallitus kertoi tilannekuvan muuttuneen viikonlopun aikana – samaan aikaan kun Tegnell ja Salminen kävivät kirjeenvaihtoa laumasuojasta.

Vielä hetkeä ennen hallituksen tiedotustilaisuutta sosiaali- ja terveysministeriön osastonjohtaja Tuija Kumpulainen kuvasi Ylen radiohaastattelussa, miten Suomi aikoo hallita koronaepidemiaa.

”Niin meillä kuin muuallakin tehdään erilaisia aika vahvoja toimenpiteitä, jotta ikäihmiset eivät edes saisi tautia. Tietyllä tavalla se menee meistä työikäisistä läpi ja meihin kehittyy immuniteetti, mutta ikäihmisistä niin moni saa vaikeita ongelmia, jotka vaativat aika raskaita hoitoja, on parempi, että he eivät ollenkaan saa tätä, koska on todennäköistä, että meillä jonain päivänä on rokote.”

Kommentti viittaa hyvin toisenlaiseen strategiaan kuin hallituksen hetkeä myöhemmin linjaamat poikkeusolot, joilla se tähtäsi jo koronan kovempaan jarruttamiseen.

Vaikuttaa siltä, että tasavallan presidentti Sauli Niinistöllä oli ratkaiseva vaikutus siihen, minkä koronalinjan Suomi valitsi.

Kirjoittaja on Kauppalehden kirjeenvaihtaja Tukholmassa.

LUE MYÖS: