Ensi vuonna eläkeläispariskunnan ostovoima kasvaa eniten ja työttömien vähiten. Näin laskee Palkansaajien tutkimuslaitos (PT).

PT analysoi ostovoiman kehittymistä seitsemän esimerkkiperheen avulla. Laskelmat on julkaistu talousennusteen julkistamisen yhteydessä. Esimerkkiperhelaskelmia on tehty Palkansaajien tutkimuslaitoksella jo vuodesta 2009 lähtien, ja ne toteutetaan SISU-mikrosimulointimallilla. Tässä ennusteessa olevat esimerkkiperhelaskelmat kattavat vuodet 2013–2020.

PT:n laskelmat kuvaavat ansiotulojen, tulonsiirtojen sekä verojen ja veronluonteisten maksujen kehityksen vaikutusta perheiden ostovoimaan. Laskelmissa on huomioitu kaavaillut ja toteutuneet muutokset verotukseen, sosiaalivakuutusmaksuihin sekä sosiaaliturvaan. Lisäksi esimerkkiperhelaskelmissa huomioidaan asuntolainan hoitokulujen, vuokrien ja ay-jäsenmaksujen vaikutukset saatuihin tulonsiirtoihin sekä verovähennyksiin.

Perheille lasketaan Tilastokeskuksen tietoihin perustuvat perhekohtaiset kulutuskorit, joiden avulla voidaan arvioida perhekohtaisia inflaatiovauhteja ja reaalitulokehitystä. PT:n johtaja Elina Pylkkänen totesi tiedotustilaisuudessa, että nimenomaan kulutuskorit ovat PT:n tuoma lisäarvo ostovoimatietoon.

”Meillä on erityisesti myös nämä kotitalouskohtaiset, eritellyt kulutuskorit”, Pylkkänen sanoi.

Pylkkäsen mukaan tietyn perherakenteen tyypillinen kulutus muuttuu hintojen suhteellisen muutoksen mukaisesti. PT ei siis tarkastele asiaa pelkän yleisen kuluttajahintaindeksin avulla. Aineistona on Tilastokeskuksen kulutustutkimus, jonka perusteella erittely on tehty perhekohtaisesti.

Pylkkäsen mukaan kulutuskorien avulla voidaan ottaa huomioon, millaisia kulutushyödykkeitä kussakin perheessä käytetään. Esimerkiksi lapsiperheillä on erilaiset korit verrattuna lapsettomiin. Pylkkäsen mukaan paljon riippuu myös asumismuodosta, sillä se on perinteisesti kotitalouksien suurin kulutusmenoerä.

7 esimerkkiperhettä

Esimerkkiperheiden valinnassa on pyritty kuvaamaan monipuolisesti suomalaisia kotitalouksia. PT:n tarkastelemat seitsemän perhettä ovat hyvätuloinen pariskunta, toimihenkilöperhe (2 lasta), työntekijäperhe (2 lasta), yksinhuoltajaperhe (1 lapsi), yksin asuva työtön ja eläkeläispariskunta.

Laskelmissa palkansaajat edustavat sukupuolensa sekä ammatti- ja koulutusnimikkeidensä mukaisia mediaanituloisia. Pylkkänen korostaa, että tarkastelussa huomioidaan vain ansiotulot.

PT:n mukaan työttömien kulutuskorin hinta nousee kaikkein eniten eli 10 prosenttia vuosina 2013–2020. Toiseksi eniten nousee yksinhuoltajaperheen kulutuskorin hinta (6 %) ja kolmanneksi eniten työntekijäperheen kulutuskorin hinta (5 %). Hyvätuloisten kulutuskorin hinta nousee 2 prosenttia, eläkeläispariskunnan prosentin verran ja toimihenkilöperheen kulutuskorin hinta pysyy lähes samana.

Vuokra-asujien reaalitulot kasvavat heikommin kuin omistusasunnossa asuvien tulot. Vuokralla asuvien (työntekijäperhe, yksinhuoltajaperhe ja työttömät) inflaatio on selvästi suurempi kuin omistusasujien (hyvätuloiset, toimihenkilöperhe ja eläkeläispariskunta).

Vuosina 2014–2020 käytettävissä olevat nimellistulot kasvavat eniten hyvätuloisella perheellä ja vähiten työttömällä, kuten odottaa saattaa. Tuona aikana hyvätuloisella perheellä nimellistulot kasvavat 620 euroa, toimihenkilöperheellä 412 euroa, työntekijäperheellä 388 euroa, yksinhuoltajaperheellä 274 ja eläkeläispariskunnalla 176 euroa.

Työmarkkinatukea saavan työttömän tulot kasvoivat 114 euroa ja ansiosidonnaisella työttömyyspäivärahalla elävän työttömän tulot kasvoivat 97 euroa. Pylkkänen huomauttaa, että työttömillä vuokran osuus kokonaiskulutuksesta on lähes 40 prosenttia.

”Totta kai sillä on valtava vaikutus koettuun ostovoimakehitykseen.”

Näin menee keskivertoperheellä

PT:n mukaan eläkeläispariskunnan reaaliset tulot lähtevät nopeaan 2,5 prosentin kasvuun vuonna 2020, mikä on selvästi enemmän muihin esimerkkiperheisiin verrattuna. Taustalla on pieniin eläkkeisiin tehtävä korotus sekä omistusasujien matala inflaatio.

Hyvätuloisen perheen ja toimihenkilöperheen verotus kiristyy, mikä hillitsee perheen reaalitulojen kasvua. Myös työntekijäperheen verotus kiristyy hieman vuodesta 2019 vuoteen 2020. Pienituloisen yksinhuoltajaperheen verotus on keventynyt vuodesta 2014 lähtien, mutta kiristyy vuonna 2020.

Työmarkkinatuella elävällä keskimääräinen veroprosentti keveni vuosina 2014–2020. Ansiosidonnaisella elävän verotus on pysynyt samana ja eläkeläispariskunnalla hieman keventynyt.

Tilastokeskuksen tuoreen palkkarakennetilaston mukaan Suomen kaikkien kokoaikaisten palkansaajien yleisin kuukausiansio oli 2 600 euroa kuussa vuonna 2018. Lähimpänä keskivertosuomalaisia on tässä mielessä PT:n työntekijäperhe, eli Maija Myyjä ja Ville Varastotyöntekijä lapsineen.

Ville työskentelee maahantuontiyrityksen varastossa ja Maija eläinkaupan myyjänä. Parilla on kaksi alle kouluikäistä lasta. Villen kuukausitulot ovat tänä vuonna 2612 euroa ja Maijan 2484 euroa. Perhe asuu vuokralla 80 neliön asunnossa Helsingissä.

Ansioiden aiempia vuosia parempi kehitys nostaa työntekijäperheen ostovoimaa, vaikka verotus kiristyy palkansaajille kohdistuvan työeläkemaksun nousun takia, mistä linjattiin kiky-sopimuksessa. Vuokralla asuminen kuitenkin heikentää työntekijäperheen ostovoimaa. Vuokra-asumisen kustannukset nousevat 2 prosenttia vuonna 2019 ja 2,4 prosenttia vuonna 2020, mikä nostaa työntekijäperheen perhekohtaista inflaatiota.

Taustalla useita politiikkatoimia

Taustalla vaikuttavat tietyt oletukset politiikkatoimista. Oletuksen mukaan kunnallisveroporosentti ei nouse ja olisi keskimääräinen 19,88 prosenttia vuosina 2019–2020. Lisäksi PT olettaa, että ansiotuloverotukseen tehdään indeksitarkistukset ansiotasoindeksin mukaisesti.

Hallitus on myös luvannut toteuttaa noin 200 miljoonan euron veronkevennykset korottaen työtulovähennystä, eläketulovähennystä sekä kunnallisverotuksen perusvähennystä. Veronkevennys on määrä kohdistua pieni- ja keskituloisille.

Lisäksi asuntolainan verovähennysoikeus on laskemassa 25 prosentista 15 prosenttiin vuonna 2020. Solidaarisuusveron voimassaolo on jatkumassa ja indeksisidonnaiset tulonsiirrot kasvamassa kansaneläkeindeksin mukaisesti.

Elatustukeen on tulossa 7 euron korotus, lapsilisään yksinhuoltajakorotus 10 euroa ja perusturvaan 20 euron korotus. Pieniin eläkkeisiin kohdistuva eläkkeiden korotus on määrä tehdä korottamalla kansaneläkkeen täyttä määrää 31 eurolla ja takuueläkkeen täyttää määrää 50 eurolla.