Työministeri Tuula Haataisen (sd) valtiosihteeri Ville Kopra vakuuttaa hallituksen työllisyystoimien etenevän aikataulussa.

Julkisuudessa on ihmetelty työllisyyspolitiikan tilannetta etenkin sen jälkeen, kun Yle kertoi viime viikolla kolmikantaisten työryhmien junnaavan paikallaan.

Lue lisää:

”Kesällä 2019 asetetut kolmikantaiset työryhmät ovat läpi viime syksyn tehneet pohjatyötä hallitusohjelman sisältämien kirjausten toteuttamiseksi, sekä uusien työllisyyttä parantavien avausten rakentamiseksi. Työmarkkinajärjestöjen lisäksi mukana kaikissa työryhmissä on Suomen Yrittäjien edustus. Teemoina ovat olleet paitsi palkkatukiremontti, myös esimerkiksi kansainvälisen rekrytoinnin lisääminen, kotouttaminen, kohtaantokysymykset sekä osatyökykyisten tehokkaampi työllistyminen. Työryhmien toimikausi on koko vaalikausi. Ei siis puoli vuotta, tai 9 kk, vaan 4 vuotta”, Kopra korostaa Puheenvuoron blogissaan.

Hallitus tavoittelee 30 000 uutta työllistä ensi syksyn budjettiriihen mennessä. Keinoista pitäisi olla näkemys kevään kehysriihessä. Jo päätettyjä menolisäyksia voidaan joutua perumaan, jos tavoite ei toteudu.

Nyt tehdyn työnsä ryhmät raportoivat hallituksen iltakoululle vielä tammikuussa. Kopran mukaan hallitus saa näin tilannekuvan siitä, kuinka pitkälle suhteessa 30 000 työllisen välitavoitteeseen ollaan päästy, ja kuinka paljon on löydettävä lisäkeinoja, jotta yllä mainittu hallitusohjelman kirjaus täyttyy.

”Tilannekuvan ja työryhmien ensirykäisyn tulokset saatuaan hallituksella on reilut puoli vuotta aikaa valmistella täydentäviä toimenpiteitä”, hän muistuttaa.

Lue seuraavaksi:

Kopra vakuuttaa samalla, että vilkkaan julkisen keskustelun antamasta mielikuvasta huolimatta työllisyyden edistämisen valmistelu etenee suunniteltujen aikataulujen mukaisesti.

”Tehty valmistelutyö on tärkeää huomioiden myös hallituksen kansalaisille antama lupaus tietopohjaisesta politiikasta ja laadukkaasta valmistelutyöstä. Talven ja kevään aikana työllisyyden edistämisen painopiste on iltakoulussa ja kehysriihessä, ja sitä kautta poliittinen ohjaus korostuu. Varsinainen mittauspiste on kuitenkin elokuun 2020 budjettiriihi – siihen mennessä paljon töitä on tehtävä erityisesti laadukkaan vaikutusarvioinnin toteuttamiseksi, jotta suunniteltujen toimenpiteiden riittävyys voidaan yhteisesti todeta.”

Oppositiopuolue kokoomuksen kansanedustaja, ekonomisti Juhana Vartiainen tuo samaan aikaan esiin omat epäilyksensä. Hänen mielestään tuloksia syntyy vain jos hallitus luo kolmikantaisten työryhmien työlle kovan paineen.

”Työllisyysreformien tapauksessa hallituksen olisi pitänyt vaatia, että työryhmät tuottavat johonkin määrättyyn päivämäärään mennessä ehdotuksia, joiden voi riippumattoman vaikutusarvion nojalla odottaa lisäävän työllisyyttä esimerkiksi 30 tuhannella tai 60 tuhannella. Ainakin minulle ja julkisuuteen tihkuneiden tietojen nojalla mitään tällaista ohjeistusta ei ole tullut. Silloin ryhmissä ei myöskään ole painetta luoda ratkaisuja. Tepsivät työllisyysreformit ovat vaikeita ammattiliitoille, ja ne eivät suostu mihinkään, koska ne tietävät, ettei hallitus tällaista painetta niille ole luomassa”, Vartiainen kirjoittaa blogissaan.

Hänen mukaansa keinojen “etsiminen” onkin teatteria.

”Karu totuus on, että työllisyyden lisäämisen keinoista markkinataloudessa tiedetään jo suunnilleen se, mitä tarvitsee tietää. Hallituksen poliitikot toivovat hartaasti, että työllisyyttä voitaisiin lisätä sellaisilla kivoilla päätöksillä, joista ei kukaan olisi eri mieltä, joista ei tarvitsisi käydä ikäviä “riitoja”, jotka eivät mitenkään vaikuttaisi työttömänä olemisen taloudelliseen houkuttelevuuteen, jotka eivät leikkaa keneltäkään yhtään mitään ja jotka silti vahvistavat julkistaloutta. Sellaisia päätöksiä ei ole olemassakaan”, hän lataa.

Lue seuraavaksi:

Vartiainen ei usko, että järjestöjen työryhmät tuottavat yhtään todellista työllisyysreformia.

”Arvaukseni on, että työmarkkinajärjestöjen työryhmät kyllä tuottavat pitkät tekstit, jotta näyttäisi siltä, että jotain on tehty — mutta raportit eivät sisällä ainuttakaan työllisyyteen järeästi vaikuttavaa ehdotusta. Sen jälkeen hallitus “päättää” pitkästä listasta näennäisreformeja ja alkaa sen jälkeen hitaasti mutta varmasti liudentaa työllisyyslupauksiaan. Mutta olen oikein mielelläni väärässä. Pessimisti ei pety”, hän kirjoittaa.

Lue lisää: