Parhaillaan käynnissä olevien työmarkkinaneuvottelujen yksi keskeisimmistä väännöistä käydään kuntasektorin hoitajien palkoista.

Palkkaneuvotteluissa esiintyneen näkemyksen perusteella hoitoalan työntekijät ovat vaihtaneet tai ovat vaihtamassa sankoin joukoin työtehtäviä. Tälle näkemykselle ei kuitenkaan löydy viitteitä Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastoista, kirjoittaa yritystilastot-yksikön yliaktuaari Sampo Pehkonen.

Lue seuraavaksi:

Vuodesta 2010 vuoteen 2018 vain 1,4 prosenttia AMK-tasoisen sairaanhoitajatutkinnon suorittaneista palkansaajista oli kouluttautunut uudelle alalle. Opistoasteen sairaanhoitotutkinnon suorittaneista uudelle alalle kouluttautuneita oli prosentti.

Vuonna 2010 palkansaajina julkisella tai yksityisellä sektorilla työskennelleistä yli 54 000 sairaanhoitajasta oli kahdeksan vuoden aikana uudelleenkouluttautunut siis vain 637 henkilöä.

Uudelle alalle kouluttautumisella tarkoitetaan sairaanhoitajien tapauksessa minkä tahansa uuden tutkinnon suorittamista, joka ei lukeudu terveyden- ja hyvinvoinnin piiriin.

Muiden AMK-tutkintojen suorittaneiden joukossa uudelleenkouluttautuminen oli yleisempää: Keskimäärin 5,4 prosenttia tutkinnon suorittaneista oli vaihtanut alaa. Esimerkiksi sosionomin tutkinnon suorittaneista palkansaajista 6,6 prosenttia oli suorittanut uuden tutkinnon.

Lähihoitajan ammattitutkinnon suorittaneilla kouluttautumisprosentti uudelle alalle oli 6,9. Uudelleenkouluttautumisen todennäköisyys oli siis pienempi, kuin ammatillisen peruskoulutuksen suorittaneilla vuonna 2010 työskennelleillä palkansaajilla keskimäärin (9,7 prosenttia).

Pehkosen mukaan on kuitenkin hyvä huomata, että vuorotöitä tekevillä hoitajilla uudelleenkouluttautuminen on todennäköisesti haastavampaa kuin säännöllistä päivätyötä tekevillä. Siksi uudelleenkouluttautumistilastoa ei voi pitää mittarina alan vetovoimalle.

Työttömyys on hoitajilla vähäistä

Yksi syy sairaanhoitajien verrattain vähäiseen uudelleenkouluttautumiseen on Pehkosen mukaan se, että sairaanhoitajina työskentelevien palkansaajien työttömyys on vähäistä. Työssäkäyntitilaston mukaan ajanjaksolla 2010–2017 sairaanhoitajan ammatissa työskennelleistä palkansaajista työttömänä seuraavana vuonna oli keskimäärin 1,3 prosenttia.

Vastaava lukema asiantuntijoiden ammattiryhmässä oli 2,9 prosenttia.

Myös lähihoitajien ammatissa työttömyystodennäköisyys (2,7 prosenttia) oli pienempi kuin verrokkiryhmässä palvelu- ja myyntityöntekijät (4,2 prosenttia).

Keskeinen kysymys on Pehkosen mukaan se, vaihtavatko hoitotyötä tekevät ammattia ja alaa useammin kuin muut ammattiryhmät. Valitettavasti tähän kysymykseen vastaaminen on käytettävissä olevien aineistojen ja luokitusten perusteella mutkikasta.

Esimerkkinä voidaan ajatella tilannetta, jossa kauppatieteiden maisteri haluaa vaihtaa työpaikkaa. On mahdollista, että tämä valtion virkahenkilö löytää uuden työpaikan rahoitusalalta. Tällöin virallisessa ammattiluokituksessa hänen ammattinsa sekä toimialansa muuttuu.

Lue seuraavaksi:

Hoitajien osalta työpaikanvaihdokset eivät välttämättä näy tilastoissa yhtä lailla ammatin- ja alanvaihdoksina, sillä koulutustausta ohjaa heitä vahvasti tiettyihin työtehtäviin. Tämän vuoksi ei ole mielekästä vertailla hoitajien alanvaihtoprosentteja kaikkiin palkansaajiin, Pehkonen kirjoittaa. Sen sijaan heitä pitäisi verrata muihin ammattiryhmiin, joihin päädytään niin ikään täsmäkoulutuksella.

Poliisien, sairaanhoitajien ja suuhygienistien kohdalla uuteen ammattiin sekä uudelle toimialalle siirtyi vuodessa keskimäärin alle prosentti palkansaajista vuosien 2010–2017 välillä.

Pehkonen muistuttaa, että menneiden vuosien tulokset eivät ole tae tulevasta. Mutta mikäli puheet hoitajien muita ammattiryhmiä merkittävämmästä joukkopaosta pitävät paikkansa, täytyisi nykymenoon tulla tuntuva muutos.

Lue lisää: