Yhdysvaltain keskuspankki Federal Reserve päätti eilen tiistaina laskea korkoa 0,50 prosenttiyksiköllä. Päätöksen tavoite on tukea koronaviruksen kurittamaa taloutta.

Fedin ratkaisu ei yllättänyt GnS Economicsin pääekonomistia ja Helsingin yliopiston taloustieteen dosenttia Tuomas Malista. Hänen mukaansa päätöksen syy on todennäköisesti se, että keskuspankki pyrkii pitämään rahoitusmarkkinat kontrollissa.

”Luottomarkkinoiden stressi alkoi kasvaa koronan vuoksi eksponentiaalisesti. Fed alkoi pelätä, että tämä aloittaisi paon velkakirjoista.”

LUE SEURAAVAKSI:

Sijoittajien reaktio keskuspankin päätökseen jäi vaisuksi. Malinen ei usko, että koronlasku kasvattaa globaalia kysyntää tai tukee tuotantoketjuja.

Yhdysvaltain keskuspankki on kannatellut rahamarkkinoita jo syyskuusta alkaen, arvioi Malinen. Tuolloin Fed pumppasi repomarkkinoille satoja miljoonia dollareita. Keskuspankin ostot lisäsivät muiden rahoitustoimijoiden likviditeettiä.

LUE SEURAAVAKSI:

”Keskuspankkielvytystä on jatkunut nyt 11 vuoden ajan. Tämän on ollut katastrofaalinen virhe.”

Malisen mukaan pitkään jatkunut elvytys on aiheuttanut sen, että keskuspankkien keinot koronashokin edessä alkavat olla vähissä. Hän arvioi, että erityisen aseeton on Euroopan keskuspankki EKP, joka on painanut ohjauskoron jo nollaan.

”Koronan talousvaikutukset ovat niin vakavia, että se tulee käynnistämään uuden talouskriisin.”

EKP voisi lisätä yrityslainojen ostoa

OP:n pääekonomisti Reijo Heiskanen puolestaan arvioi, että EKP:llä on vielä valikoimissaan keinoja, joilla se voisi helpottaa koronan aiheuttamaa epävarmuutta.

”Ongelmat kohdistuvat yrityksiin. Näkisin, että epävarmuus on heijastunut yrityslainamarkkinoille, joten myös EKP:n toimet voisivat suuntautua sinne.”

Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että EKP voisi lisätä yrityslainojen ostoja. Mahdollista talletuskoron muuttamista Heiskanen pitää lähinnä symbolisena eleenä, jonka vaikutukset jäisivät pieniksi eivätkä välttämättä positiivisiksi.

Fedin päätöksessä Heiskasta yllätti sen nopeus.

”Koronlasku itsessään ei ollut yllätys, vaan se, että ratkaisu tehtiin kokouksien välillä.”

LUE SEURAAVAKSI:

Hän arvioi, että nopeus aiheutti ristiriitaisia tunteita myös markkinoilla. Myöhemmin tapahtuvaksi ennakoitua koronlaskua oltiin jo hinnoiteltu markkinoilla valmiiksi. Fedin arveltua aikaisempi ajoitus synnytti sijoittajissa epävarmuutta.

”Päällimmäiseksi jäi yllätys ja huoli siitä, että koronaviruksen vaikutukset saattavat olla pahempia kuin on odotettu.”

Heiskanen kuitenkin pitää Fedin toimintaa oppikirjanmukaisena reaktiona, sillä finanssikriisin jälkeen keskuspankit ovat pyrkineet toimimaan ennen kaikkea ennaltaehkäisevästi ja nopeasti.

”Ratkaisu todennäköisesti auttaa tilannetta. Se antaa viestin, että Fed on valmis toimimaan ja toteuttaa ne odotukset, jotka markkinoille ovat syntyneet.”

LUE SEURAAVAKSI: