Helsingin yliopiston poliittisen talouden tutkija Antti Ronkainen korostaa, että Suomessa kovan ryöpytyksen kohteeksi joutuneessa Saksan ja Ranskan koronatukisuunnitelmassa on kyse kertaluontoisesta EU-budjetin kasvattamisesta ja EU-komission laina maksetaan aikanaan takaisin.

Hän huomauttaa Twitter-kirjoituksessaan lisäksi, että vaikka kriisimaiden ei tarvitsi maksaa tukia takaisin, tuet ehdollistetaan uudistuksille.

Saksa ja Ranska esittivät maanantaina 500 miljardin euron yhteisvastuullista elvytysrahastoa. Euroopan komissio lainaisi rahat markkinoilta ja jakaisi tulonsiirtoina eniten koronasta kärsineille jäsenmaille. Rahan saamisen ehtona olisi sitoutuminen järkevään talouspolitiikkaan ja uudistuksiin. Rahaston pitäisi myös edistää talouden modernisointia, esimerkiksi digitalisaatiolla ja ilmastotoimilla.

Angela Merkel sanoi ääneen: kansallisvaltiolla ei riitä lihakset nykymaailmassa. Koskee erityisesti Eurooppaa, jossa suuretkin ovat maailmalla pieniä. Kumpi on pahempi skenaario meille: Suomi tukee taloudellisesti Italiaa vai täysin USA/Kiina säännöillä pelaava maailmantalous”, opintovapaalla oleva Akavan pääekonomisti Eugen Koev kommentoi Twitterissä vastauksena Ronkaiselle.

Hallituksen ja opposition edustajat väittelivät suunnitelmasta kiivaasti Ylen A-studiossa keskiviikkona. Suomi on aiemmin ollut kriittinen EU:n yhteisvastuita kohtaan ja vastustanut yhteisvastuullisia lainoja.

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen korosti lähetyksessä, että Suomen tulee edelleen pitää kiinni siitä, ettei yhteistä velkaa tule. Sdp:n Jukka Gustafsson pitää vielä mahdollisena, että Saksan ja Ranskan ehdotuksessa siirrytään vielä lainapainotteisuuteen.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho kritisoi tukia kovin sanoin.

”EU on integraatiokierteessä. Epäonnistuneet projektit kuten euro synnyttävät kierteen, johon ratkaisuksi tarjotaan lisää integraatiota. Onko järkeä kuulua yhteisöön, joka vaatii meiltä tällaista”, hän kysyi.

Halla-aho vaati jo aikaisemmin viikolla, että Sanna Marinin (sd) hallitus alkaisi valmistella Suomen eroa eurosta.

”Kuuntelin 10 minuuttia Ylen A-studiota, ja tuli huono olo. Vastaamme vain omista tekemisistä, annetaan EMU:n hajota. Mitä sitten oman velan korolle käy, kun ei ole EKP:ta ostamassa sitä - sitä kellekään ei tullut mieleen ajatella”, Eugen Koev kommentoi Twitterissä.

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah puolestaan ihmettelee, miksi Suomi ei ole samassa rintamassa Itävallan, Hollannin, Tanskan ja Ruotsin kanssa, jotka vastustavat Saksan ja Ranskan ehdotusta.

”Haluammeko jälleen olla kokoamme suurempia laskun maksajia?”

Kokoomuksen Elina Lepomäki sen sijaan sanoi keskiviikkona toivovansa , että elvytysrahasto veisi Euroopan unionia kohti liittovaltiota, jossa yhteisiä varoja käytetään läpinäkyvästi ja hallitusti. Lepomäen mielestä on tärkeää, että elvytysrahasto liitetään osaksi EU:n budjettia. Näin siksi, että silloin EU voi vaikuttaa paremmin siihen, mihin jäsenmaat varoja käyttävät ja annetuille avustuksille voidaan taata yhdenmukaiset läpinäkyvyys ja valvontakriteerit.