Pääministeri Sanna Marinin (sd) mukaan hänen hallituksensa ei ole huolissaan siitä, että Suomelle tärkeä metsiä ja maankäyttöä ohjaava lulucf-asetus ollaan avaamassa uuteen käsittelyyn.

Marin kommentoi asiaa Brysselissä tavatessaan toimittajia.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk) pudotti pienen uutispommin viikko sitten kerrottuaan, että osana EU:n Green Deal-ohjelmaa EU:n metsästrategiaa pannaan uuteen uskoon.

”Suomi korostaa, että strategian tulee olla itsenäinen ja kokonaisvaltainen oma kokonaisuutensa ohjelmassa. Ohjelmassa esitetään avattavaksi myös metsiä ja maankäyttöä ohjaava lulucf-asetus uuteen käsittelyyn”, Leppä sanoi ja jatkoi, että koko metsien hiilinielua olisi tällöin tarkasteltava todellisen tilanteen perusteella, eikä teoreettisten laskelmien valossa kuten nyt.

Metsäneuvos Marja Kokkonen sanoi viime viikolla, että asia tuli yllättävästi esille kirjauksena Green Deal-ohjelmassa. Tavoiteltavat hakkuumäärät poikkeavat rajusti eri maiden välillä, ja lulucf:n ympärillä on ollut erimielisyyttä nimenomaan nielujen laskennasta. Keskustassa on oltu aiemmin huolissaan siitä, ettei Suomelle määriteltäisi liian tiukkoja hakkuurajoja.

Toistaiseksi on epäselvää, avataanko koko lulucf-asetus vai vain osia siitä, eikä Marinilta saatu asiaan lisäselvyyttä. Marin totesi, ettei asia noussut esille tänään, kun hän tapasi Brysselissä Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michelin, komission johtavan varapuheenjohtaja Frans Timmermansin sekä komissaari Jutta Urpilaisen. Green Deal on uuden komission kärkihanke.

Leppä nosti asian esille viime viikolla. Huolestuttaako se hallitusta?

”En tällä tavalla sanoisi, kuten tässä esität. Meille ylipäätään on tärkeää se, että Suomessa hiilinielut vahvistuvat samaan aikaan, kun päästöjä pyritään vähentämään. Tämä on aivan kriittistä sen kannalta, että Suomi on hiilineutraali vuonna 2035. Tämä lulucf-kokonaisuus on verrattain erittäin monimutkainen”, Marin vastaa viitaten hallituksen ilmastotavoitteeseen.

Marinin mukaan lulucf:n laskentasäännöt ovat erittäin monimutkaisia ja tulevaisuudessa nähdään, mihin suuntaan asiassa mennään. Pääministeri totesi, ettei hänellä tässä vaiheessa ole sanoa ehdottomia kantoja asian osalta.

Marin korosti, että metsästrategia on keskeinen vaikuttamisen paikka Suomelle. Tällä hetkellä tehdään monimuotoisuusstrategiaa ja metsästrategiaa. Marinin mukaan Suomelle on valtavan tärkeää, että Euroopassa laajasti ymmärretään metsän moninaisuus.

”Suomi haluaa vaikuttaa vahvasti strategian sisältöön niin, että siinä otetaan kokonaisvaltaisesti huomioon metsien merkitys niin luonnon monimuotoisuuden säilyttämisessä ja virkistyskäytössä kuin hiilinieluina ja taloudellisen toiminnan lähteenä”, Marin sanoi.

Marin huomauttaa, että Suomessa ja Ruotsissa on merkittävää metsäteollisuutta ja on tärkeää, että eri näkökulmat tulevat tasapuolisesti ymmärretyksi ja käsitellyksi metsästrategian sisällä.

Suomelle tulossa rahaa turpeen alasajoon

Marin kertoi ennakkotiedoista koskien EU:n oikeudenmukaisen siirtymän rahaa, jolla tuetaan jäsenmaiden siirtymistä vähähiiliseen talouteen.

”Ennakkotietomme on, että Suomikin tästä kokonaisuudesta saisi merkittävän osan erityisesti sen takia, että meillä muun muassa turvetta käytetään vielä niin laajasti lämmön lähteenä ja energian tuotannossa.”

Marinin mukaan Suomen pitää ehdottomasti hakea kyseistä rahaa turpeen alasajoa varten. Hän muistuttaa, että hallitusohjelman mukaan turpeen energiakäyttö vähintään puolitetaan 10 vuodessa.

Suomi tukee Marinin mukaan lähtökohtaisesti kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa EU:ssa. Oikeudenmukaisen siirtymän rahasto on osa EU:n Green Deal -ohjelmaa. Kansallisvaltioiden rahoitusosuuksissa Suomi ajaa Marinin mukaan kohtuutta ja sitä, että Suomen osuus ei kasvaisi.

Rahoituskehysneuvotteluita johtava Michel tapaa EU-maiden päämiehiä kahden kesken ennen 20. helmikuuta kokoontuvaa ylimääräistä Eurooppa-neuvoston kokousta, jossa on tarkoitus sopia EU:n tulevasta rahoituskehyksestä eli unionin pitkän aikavälin budjetista vuosille 2021–2027. Michel käy ennakoivat kahdenväliset keskustelut Suomen puheenjohtajakaudella laatiman luonnoksen pohjalta.

Suomelle merkityksellisiä kysymyksiä jatkoneuvotteluissa ovat muun muassa maaseudun kehittämisrahoituksen taso, tutkimuksen ja innovaatioiden tukeminen sekä unionin varojen kytkeminen oikeusvaltioperiaatteeseen.

LUE MYÖS: