Palvelualojen työnantajien Paltan toimitusjohtaja Tuomas Aarto ihmettelee palkansaajajärjestöjen valtakunnansovittelija Vuokko Piekkalaan kohdistamaa arvostelua. Myös Elinkeinoelämän keskusjärjestön EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies pitää arvostelua erikoisena.

Ay-väki kiehahti, kun valtakunnansovittelija Vuokko Piekkala ilmoitti Kauppalehden ja Uuden Suomen haastattelussa, että sovitteluissa ”puolustetaan” niin sanottua palkankorotusten yleistä linjaa.

Lue lisää:

Piekkala linjasi, että Teknologiateollisuuden ja Teollisuusliiton sopimus on niin sanottu ”edustava päänavaaja” ja että sopimuksen 3,3 prosentin kustannusvaikutus on näin ollen yleinen linja, jota sovittelussa ei ylitetä. Hän myös kertoi, ettei hän aio itse sovittelussa tehdä esitystä kiky-tuntien poistamisesta, vaan asia on osapuolten käsissä.

Palkansaajaleiristä väläytettiin lauantaina STT:n mukaan jopa sovittelijan vaihtamista. Myös esimerkiksi kansanedustaja Erkki Tuomioja on julkisesti kysynyt, toteutuuko valtakunnansovittelijan toimenkuva nykyisin.

(Juttu jatkuu upotuksen alla.)

Tuomas Aarto pitää arvostelua epäsopivana.

”Vuokko Piekkala ansaitsee kaiken tuen. Kuinkakohan moni huutelijoista selviäisi itse sovittelijan erittäin vaativasta tehtävästä. Epäilen, ettei kovinkaan moni”, hän kommentoi Twitterissä.

”Surkuhupaisaa on myös se, että sovittelujärjestelmää pitäisi heti muuttaa, kun toiminta ei miellytä. Samaan aikaan työrauhajärjestelmän uudistamista vastustetaan henkeen ja vereen. Lopputuloksena Suomessa ollaan edelleen hampaattomien vuodelta 1946 olevien paragraaffien varassa”, Aarto jatkaa.

(Juttu jatkuu upotuksen alla.)

SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta muistuttaa, että SAK esitti sovitteluinstituutiota uudelleen harkittavaksi jo 2018.

”Mistään äskettäin keksitystä asiasta ei ole kyse. Lienee molempien osapuolten etu, että systeemi nauttii luottamusta ja tuottaa tulosta.”

(Juttu jatkuu upotuksen alla.)

Keskon työsuhdejohtaja Petteri Huovinen puolestaan nostaa esiin kahden sovittelijan mallin, jossa sekä palkansaajilla että työntanajilla olisi oma sovittelija. Myös Eloranta esitti Ylellä, että Suomessa olisi syytä harkita siirtymistä useamman sovittelijan malliin Ruotsin tapaan.

”Nauttisiko systeemi vai vain se omahattuinen sovittelija luottamusta? Olisikohan koetellumpia malleja maailmalla? Muuttuneet työmarkkinat tarvitsevat yhden roolimuutoksen lisäksi myös laajempaa järjestelmäpäivitystä”, Petteri Huovinen pohtii.

Lue myös:

Aarto on kuitenkin sitä mieltä, että sovittelun johdon pitää olla yksissä käsissä.

”Siitä vasta soppa sakenisi, jos kahden riitaisan partin lisäksi myös kaksi sovittelijaa rupeaisivat riitelemään keskenään. Saataisiin ns. Suomen malli. Meillä on jo nyt toimiva järjestelmä. Se kaipaa ainoastaan työrauhaa.”

(Juttu jatkuu upotuksen alla.)

Jyri Häkämies korostaa, että nyt on syytä keskittyä käynnissä olevaan työmarkkinakierrokseen. Hänen mukaansa pitäisi myös pohtia, miksi ratkaisuja on niin vaikea löytää liittopöydissä.

”Sen jälkeen voidaan arvioida kyllä, mutta ei sovittelija voi olla karkkikauppa. Siksi pitää pohtia myös miksi niin vaikeaa löytää ratkaisut liittopöydissä, joissa osaaminen ja vastuu.”

(Juttu jatkuu upotuksen alla.)

Helsingin Sanomien haastattelemat entiset valtakunnansovittelijat Juhani Salonius ja Esa Lonka katsovat valtakunnansovittelijan julkisten ulostulojen haittaavan työriitojen sovittelua.

”Aiempi kokemus on osoittanut, että sisältöasioiden kommentoiminen etukäteen tyypillisesti vaikeuttaa sovitteluprosessia”, sanoo Salonius. Hän toimi valtakunnansovittelijana vuosina 1997–2009.

Samaa mieltä on Lonka, joka seurasi Saloniusta valtakunnansovittelijana vuosina 2009–2014.

”Itse olen ajatellut niin, että sovittelijan tulee pidättäytyä lyömästä kantojaan lukkoon julkisesti. Päinvastoin, pöydällä oleva riita kannattaa pitää auki. Näin sovittelija saa itselleen liikkumavaraa.”

Vuokko Piekkala vastasi arvosteluun Uuden Suomen haastattelussa perjantaina. Hänen mukaansa suomalainen työriitojen sovittelujärjestelmä poikkeaa kovasti normaalista sovittelujärjestelmästä.

”En tiedä onko niillä mitään yhtäläisyyttä. Normaali sovittelujärjestelmä on sellainen, missä osapuolet yrittävät hakea ratkaisua keskenään”, valtakunnansovittelija sanoi.

Katsotte siis, että tässä tilanteessa teidän tehtävänne on tätä yleistä palkkalinjaa puolustaa?

”Minun, ja kaikkien edeltäjien. Tämä ei ole minun linjani, vaan sovittelujärjestelmän mukainen linjaus.”

Piekkalan mukaan voi perustellusti kysyä, onko nykyinen sovittelumalli ja päänavauskäytäntö hyvä. Sille vaihtoehdoksi tarkoitettu Suomen malli ei kuitenkaan kelvannut, hän huomauttaa.

Lue koko haastattelu: Ay-johtajien tyrmistys leviää – Nyt valtakunnansovittelija Vuokko Piekkala perustelee linjauksensa palkoista ja kikystä

Lue seuraavaksi: