Perussuomalaiset on ajanut hallitusneuvotteluissa maahanmuuttajille tulorajaa, joka olisi ylitettävä päästäkseen Suomeen töihin. Viime viikkoina puheenjohtaja Riikka Purra on puhunut 2500 euron tulorajasta.

Johtaja Ilkka Oksala EK:sta tyrmäsi tulorajan täysin Uuden Suomen haastattelussa.

Nyt kansantaloustieteen emeritusprofessori Vesa Kanniainen kertoo Puheenvuoron blogissaan laskeneensa, mikä maahanmuuttajan ansiotulojen tason on oltava, jotta tämä hyödyttäisi julkisen talouden rahoitusasemaa eli maksaisi enemmän veroja kuin saisi sosiaalietuuksia.

Kanniainen esittelee blogissaan laskelmaa bruttotulosta, jolla ihminen ei keskimäärin ole nettosaaja eikä nettomaksaja. Laskelmaa varten tarvitaan Kanniaisen mukaan vain muutamia avainlukuja, jotka ovat bkt, kokonaisveroaste ja väkiluku.

Professorin laskelma: 1700 €

Suomessa on 5,5 miljoonaa asukasta ja bkt:lla mitattuna heidän tuottamansa kokonaistulo oli 266,7 miljardia euroa viime vuonna, Kanniainen laskee. Kokonaisveroaste eli kaikkien maksettujen verojen suhde bkt:hen on Suomessa 42 prosenttia. Tällä veroasteella kerätty kaikkien verojen määrä oli silloin 112,014 miljardia euroa, hän summaa.

”Se on siis se summa rahaa, joka tarvitaan kaikkien julkisten menojen kattamiseen vuosittain. Veronmaksajat rahoittavat sekä kansantalouden julkishyödykkeet (puolustus, yleinen järjestys, tuomioistuimet ja infrastruktuuri) että muut julkiset menot (sosiaaliturva, koulutus, terveydenhuolto). Keskimäärin kukin kansalainen, siis maassa asuva ja maahan muuttava, maksaa veroja (tulo-, kulutus-, kiinteistö- ym. veroja) Suomessa 20 366 €”, Kanniainen kirjoittaa blogissaan.

Kanniainen kertoi laskeneensa, että ”kuukautta kohden tulorajaksi muodostuu noin 1700 €: 0.42×266.7/(5.5×12) = 1700 €/kk” eli hänen laskemansa luku on noin 200 euroa korkeampi kuin työ- ja elinkeinoministeriön esillä pitämä 1500 euron tuloraja.

Myöhemmin Kanniainen kuitenkin korjaa Twitterissä, että laskelma antaa tulokseksi nimenomaan verorajan ja hän käytti tekstissään virheellisesti termiä tuloraja, joka on verorajaa korkeampi, mutta teoreettisesti vaikea laskea.

Ne, jotka maksavat tuloistaan enemmän veroja kuin on 42 prosentin kokonaisveroasteen avulla laskettu, ovat ”nettomaksajia” yhteiskunnalle, Kanniainen selittää. Ne, jotka maksavat tätä vähemmän veroja, ovat puolestaan ”nettohyötyjiä”.

”Tämä koskee niin maassa asuvia kuin maahan muuttavia uusia kansalaisiakin. Laskelma on helpointa ymmärtää kuvittelemalla hetkeksi, että kaikilla maassa asuvilla olisi sama tulo, sama kulutus, sama 42 prosentin veroaste ja että kaikki tukeutuisivat tulonsiirtoihin täsmälleen yhtä paljon. Tällöin kukaan ei olisi nettosaaja eikä nettomaksaja. Jokainen maksaisi tällöin yhteiskunnalle täsmälleen saman verran veroja vuodessa eli 20 366 €.”

Tällöin kuukautta kohden verorajaksi muodostuisi Kanniaisen mukaan noin 1700 euroa.

Ei anna kuvaa yksilöistä

Kanniainen huomauttaa, että laskelman tarkoitus ei ole antaa kuvaa siitä, onko joku tietty yksilö nettomaksaja vai ei, vaan laskelma kertoo tulotasosta, johon sijoittuvat kansalaiset keskimäärin ovat nollanettosaajia ja -maksajia. Työperäisen maahanmuuton tulorajoista päättäminen on poliittinen kysymys, hän painottaa.

”Jos Suomen kansasta poimii yhden veronmaksajan ja kysyy, kummalla puolella hän on rajaa, joutuisi hänen maksamiensa verojen lisäksi selvittämään hänen saamansa tulonsiirrot ja julkiset palvelut. Sellaiseen tämä laskelma ei tietenkään anna mahdollisuutta.”

”Useimmat ihmiset ovat aluksi nettosaajia, muuttuvat työllistyttyään nettomaksajiksi ja myöhemmällä iällään taas nettosaajiksi. Tarvittaisiin siis laskelmia myös elinkaarinäkökulmasta. Maahanmuuton vaikutus bkt:hen ja valtiontalouteen on eri asia.”

Juttua oikaistu 29.5.2023 klo 11:29: Kanniainen korjaa käyttäneensä virheellisesti termiä tuloraja, kun kyse on tosiasiassa verorajasta.

LUE SEURAAVAKSI: