Valtiovarainministeriön lisäbudjettiehdotuksessa esitetty viiden miljoonan euron valtionavustus on vedetty pois. Pandojen jatkoa alkaa selvittää laaja-alainen virkatyöryhmä. Pandojen rahoitus pitää ratkaista lähiaikoina.

Ähtärin jättiläispandat Lumi ja Pyry ovat olleet Suomessa 15 vuoden vuokrasopimuksella. Sopimuksesta on jäljellä kymmenen vuotta. Pandojen Suomessa oloa on kutsuttu ”pandayhteistyöksi”.

Kiina ”lainaa” pandoja muille maille ja pyrkii tällä tavalla luomaan myönteistä maakuvaa sekä pitämään yllä muun muassa kauppasuhteita.

Tällä hetkellä ongelmia on, koska Ähtärin eläinpuiston talousvaikeudet ovat jatkuneet pitkään. Ähtärin eläinpuistolla on muun muassa vuokrarästejä kiinalaiselle partnerille.

Pandojen lainaamissopimukseen liittyy niin kutsuttu ”lisääntymislainaksi” kutsuttu vuosimaksu. Pandojen ylläpito puolestaan maksaa noin 1,5 miljoonaa euroa vuodessa.

Nyt Ähtärin eläinpuisto haluaisi säätiöidä pandatoiminnan Korkeasaaren eläintarhan tapaan. Säätiöinti edellyttäisi lisärahoitusta. Yhtenä vaihtoehtona on, että yritykset jotka käyvät kauppaa Kiinan kanssa tarjoaisivat säätiölle rahoitusta.

Ähtärin eläinpuiston toimitusjohtaja Arja Väliaho on julkisuudessa kertonut, ettei eläinpuisto tällä haavaa saa lainkaan tukea yrityksiltä. Muutama vuosi sitten kiinalaisyrityksiltä oli tullut tukea puoli miljoonaa euroa.

”Diplomatiapandojen” palautus vaikeaa

”Vaikka valtio ei ole sitoutunut välittömiin kustannuksiin, valtio viime kädessä vastaa siitä, että pandojen olot ovat asianmukaiset. Tässä tilanteessa kun alkaa olla huoli siitä, että paikallisesti näitä oloja ei pystytä turvaamaan, valtio ei voi vetäytyä Kiinan suuntaan vastuusta”, valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Juha Majanen kuvasi tilannetta asian tiimoilta järjestetyssä tiedotustilaisuudessa.

Pandojen palauttaminen on yksi vaihtoehto. Mutta palauttaminen ei ole ilmaista, eikä yksinkertaista. Se mihin päädytään on Majasen mukaan ”poliittinen arvovalinta”, pandapolitiikassa kun painavat myös kauppapoliittiset näkökulmat.

Kysymykseen, mitkä ovat pandoihin liittyvät kauppapoliittiset näkökulmat, Maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio viittasi vastauksessaan siihen, että Suomessa pandat ovat Kiinan lähettiläitä.

Husu-Kallio muistutti, että pandat ovat äärimmäisen tärkeitä kiinalaisille ja kiinalaisille yrityksille. Virkamiehet selvittävät sitä, miten kiinalaiset yritykset, joilla on tekemistä Suomen kanssa, suhtautuisivat pandojen palauttamiseen.

”Se (Suomen luopuminen pandoista) olisi viesti siitä, että meitä ei pandat niin paljon kiinnosta”, Husu-Kallio pohti.

Majanen huomautti, ettei moni maa ole pandoja onnistunut palauttamaan Kiinaan. Jaana Husu-Kallio ei osannut arvioida, kuinka paljon pandojen palauttaminen Kiinaan maksaisi.