Apulaisoikeusasiamies on päättänyt, että koulu ei voi järjestää joulujuhlaansa kirkossa. Ratkaisun mukaan koulun joulujuhla on osa opetusta, ja sen järjestäminen kirkossa – tunnustuksellisessa ympäristössä – loukkaa oppilaiden uskonnonvapautta ja yhdenvertaisuutta. Kouvolalaista koulua koskevasta ratkaisusta uutisoivat Maaseudun Tulevaisuus ja Yle.

Ratkaisu ei siis kiellä koulun joulukirkkoa, vaan kaikille oppilaille tarkoitetun koulun joulujuhlan järjestämisen kirkkorakennuksessa. Tästä huolimatta ratkaisu herättää suuria poliittisia intohimoja. Asiaan ottaa kantaa jopa keskustan puheenjohtaja, elinkeinoministeri Katri Kulmuni.

Kulmunin mielestä apulaisoikeusasiamiehen ratkaisun herättämä hämmennys ja suuttumus on ymmärrettävää. Hän itse vastustaa apulaisoikeusasiamiehen ratkaisua.

”Toivon, että koululaiset voivat pitää joulujuhlia jatkossakin myös kirkossa. Tämä on ollut myös lainsäätäjän tahtotila”, Kulmuni kirjoittaa sosiaalisessa mediassa.

”Ylipäätään pidän tärkeänä, että suomalaiseen kulttuuriperinteeseen kuuluvat juhlat, olivatpa ne joulunäytelmiä tai suvivirsiä, voidaan pitää kouluissa. Olen huolestuneena seurannut näiden asioiden ympärillä käytyjä keskusteluja jo aikaisemminkin kuluneina vuosina.”

Juttu jatkuu Facebook-upotuksen alla.

LUE MYÖS:

”Lainsäätäjän tahtotilalla” Kulmuni viittaa eduskunnan perustuslakivaliokunnan linjaukseen. Valiokunnan jäsen, keskustan kansanedustaja Markus Lohi kertoo linjauksesta tiedotteessaan. Myös hän kritisoi apulaisoikeusasiamiehen ratkaisua.

Lohen mukaan perustuslakivaliokunta on viimeksi vuonna 2014 linjannut yksimielisesti, että valiokunta ei pidä uskonnon ja omantunnon vapauden kannalta ongelmallisina vuotuisia, esimerkiksi juhlapyhien viettoon liittyviä jumalanpalveluksia tai muita vastaavia uskonnon harjoittamiseksi katsottavia tilaisuuksia. Tällaisia tilaisuuksia, kuten joulukirkkoa, apulaisoikeusasiamies ei tosin kielläkään.

Lohi kuitenkin jatkaa, että ”koulun juhlien järjestäminen kirkon tiloissa ei tee myöskään tilaisuudesta automaattisesti uskonnollista”. Hänen mukaansa apulaisoikeusasiamiehen joulujuhlaratkaisu on vastoin perustuslakivaliokunnan kantaa.

”Vähemmistöjen asema on päätöksenteossa huomioitava, mutta joskus tulee tilanne, jolloin on selvästi sanottava, että nyt mennään liian pitkälle. Tämä on niitä tilanteita. Suomalaiseen kristilliseen perinteeseen kuuluvat koulujen joulujuhlat, pidettiin ne sitten kirkoissa tai kouluissa”, Lohi sanoo.

LUE MYÖS:

Myös kansanedustaja Päivi Räsänen, entinen kristillisdemokraattien puheenjohtaja ja sisäministeri, toteaa, että ”oikeusasiamies ei voi kävellä perustuslakivaliokunnan yli”. Hänen mukaansa vuonna 2003 voimaan tulleen uskonnonvapauslain tarkoituksena ”ei ollut rajoittaa koulujen mahdollisuutta järjestää kristillisen kulttuuriperinnön mukaisia joulu- tai kevätjuhlia kaikille oppilaille”.

Osa kansanedustajista on ottanut kantaa tavalla, joka sotkee keskustelua. Kokoomuksen Wille Rydman ja Heikki Vestman kuuluttavat tiedotteessaan, että ”koulun joulukirkkoa ei tule kieltää”.

Vestman perustelee kannanoton muotoa Uudelle Suomelle sillä, että perustuslakivaliokunnan vuoden 2014 kannanotossa on käsitelty myös tilannetta, jossa kyse on osana koulupäivää järjestettävästä uskonnollisia aineksia sisältävästä tilaisuudesta. Maaseudun Tulevaisuuden uutisessa kerrotaan apulaisoikeusasiamiehen nähneen nyt ongelmalliseksi myös ”kahden muun kouvolalaiskoulun käytännöt keskusradion kautta välitetyistä uskonnollisista aamunavauksista ja perinteisestä kiirastorstain kirkkokäynnistä”.

Vestmanin mukaan päätös ei siis lehtitiedon mukaan koskenut vain joulujuhlakysymystä.

Osa poliitikoista on kiinnittänyt huomiota siihen, että koulujen joulujuhlaa ja joulukirkkoa ei tulisi kannanotoissa sotkea toisiinsa.

”Nyt kyllä turhauttaa! Voisiko porukka lukea uutiset kunnolla ennen kuin aloittaa viestimään asioista?! Kukaan ei ole kieltämässä joulukirkkoa! Kyse on siitä, että koulun joulujuhla/päätösjuhla ei tulisi olla kirkossa. Nyt jotain rotia tähän tahalleen väärinymmärtämiseen”, kansanedustaja Bella Forsgrén vastaa somessa esiintyneisiin kannanottoihin Twitterissä.

Hän pitää apulaisoikeusasiamiehen linjausta hyvänä.

”Mielestäni ei ole yhdenvertaista, eikä reilua, että kaikki lapset eivät voi osallistua koulun yhteiseen juhlaan”, hän perustelee.

Päivitys klo 11.53: Lisätty Heikki Vestmanin perustelut.

LUE MYÖS: