Tasavallan presidentti Sauli Niinistö kommentoi vallankäyttöään Helsingin Sanomien haastattelussa toteamalla, että aikoo jatkossakin puhua ja ottaa kantaa myös niihin asioihin, jotka eivät suoranaisesti kuulu hänen toimivaltaansa.

”Sen haluan sanoa, että jos joku tuntee, että presidentti pyrkii vaikuttamaan sisäpolitiikkaan, hänen on paras tulla se minulle sanomaan. Kyllä minä kestän, jos hän sanoo, että minä muuten päätän tästä, et sinä”, presidentti sanoo.

Niinistön vallankäyttö nousi puheenaiheeksi keväällä, kun hän ehdotti koronakriisin hoitoon avuksi ”kriisinyrkkiä”. Kyse oli erillisestä kriisiryhmästä, jonka Sanna Marinin johtama hallitus kuitenkin torjui.

Lue tarkemmin:

Niinistö itse nostaa Helsingin Sanomissa esimerkiksi al-Holin.

”Joskus haluaisin pysyä ulkopuolella. Otetaan esimerkiksi al-Hol. Jos en olisi siitä saanut niin eri sisältöistä viestitysketjua, niin en olisi asiasta varmaan olleenkaan puhunut. Mutta kun sain siitä kahdenlaista tietoa, niin se muodostui aika häiritseväksi.”

Niinistö sanoo, että eri puolilta saamiensa erisisältöisten viestien takia hän halusi ottaa selvän, mitä Suomi on tekemässä leirillä olevien suomalaisten suhteen. Ja kun selkeyttä ei tuntunut löytyvän, hän kehotti hallitusta tekemään asiasta poliittisen päätöksen.

Niinistö ei halua ottaa kantaa siihen, ovatko presidentin valtaoikeudet täysin kohdallaan. Ongelmaksi hän nostaa EU-huippukokoukset ja niiden mahdolliset Suomen ulkosuhteita koskevat päätökset.

”En näe suurempia ongelmia muuta kuin EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan. Eikä sekään ongelma ole hallituksen ja presidentin välinen, vaan se on EU:n uuden huippukokousmekanismin ja Suomen perustuslain välinen ongelma.”

Presidentin mukaan näissä tapauksissa Suomen valtiosääntö on ongelmallinen, koska ”emme voi tähän tilanteeseen millään tavalla valmistautua”. Perustuslain mukaan Suomen ulkopolitiikasta päättää presidentti yhteistyössä valtioneuvoston kanssa. EU-politiikkaa johtaa kuitenkin pääministeri.

Lue seuraavaksi: