Valtiovarainministeriön hallitusneuvos Minna-Marja Jokinen ja neuvotteleva virkamies Pasi Leppänen kertovat, että monessa Suomen kunnassa on herätty taloudelliseen todellisuuteen.

”Valtiovarainministeriön kunta- ja aluehallinto-osastolle tulleiden puheluiden perusteella ainakin kunnanjohtajat ja talousjohtajat ovat heränneet tilanteeseen ja useassa kunnassa vuoden 2020 talousarviovalmistelua leimaa alijäämän kattamisvelvollisuuteen liittyvien toimenpiteiden pohdinta”, Jokinen ja Leppänen kirjoittavat ministeriön kolumnissaan.

LUE MYÖS: Antti Rinteen hallituksen valtiosihteerien määrä hämmästyttää: ”Tämä kaikki maksaa ja paljon”

Kaksikon mukaan monessa kunnassa on pakko toimia heti taloustilanteen vuoksi.

”Moni kasvavista sote-menoista kärsivä kunta on jo pitkään odottanut sote-uudistuksen tuloa kuntatalouden pelastajaksi. Vuosia keskiössä olleen uudistuksen siirtyminen jälleen usealla vuodella eteenpäin muuttikin usean kunnan talouden näkymiä aiemmin kaavailtua kireämmiksi. Useissa kunnissa ollaan jo tilanteessa, jossa uudistuksen tuloa ei voi enää odottaa, vaan taloutta tervehdyttäviä toimenpiteitä on pakko ryhtyä tekemään välittömästi. Tai paremminkin, ne on jälleen kerran käynnistettävä”, he kirjoittavat.

Jokisen ja Leppäsen mukaan luvassa on vaikeita päätöksiä, sillä juustohöylää on käytetty ja löysät kaavittu pois jo aikaa sitten.

LUE MYÖS: ”Säästöjä voi tulla ihan uskomattomista osoitteista” – Lehti: Digitalisaatiopomolta havahduttava esimerkki terveyskeskusten jonoista

”Toimenpiteet vaikuttavat väistämättä palveluihin tai kuntalaisten veroihin tai muihin maksuihin. Päätösten vaikutukset näkyvät suoraan kuntalaisten arjessa ja tarkoittavat pahimmillaan koulujen sulkemisia ja palveluverkon supistamista. Parhaimmillaan ne voi yrittää nähdä myös mahdollisuutena tehdä asiat toisin”, kaksikko kirjoittaa.

Valtiovarainministeriö kertoi toukokuun lopussa, että kuntatalouden menot ovat lähteneet voimakkaaseen kasvuun. Asia ilmeni kuntien viime vuoden tilinpäätöstiedoista.

Kuntatalouden menojen kasvun taustalla on erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon menojen kasvu.

”On hätkähdyttävää, että vuosikate oli negatiivinen 13 kuntakonsernilla, tilinkauden tulos negatiivinen 190 konsernilla ja yhteensä 20 kuntakonsernin talous on tilanteessa, jossa se lähtökohtaisesti täyttää kuntarakennelain 56 a §:n tarkoittaman harkinnanvaraisen yhdistymisavustuksen ehdot. Viimeksi mainittu tarkoittaa, että kuntakonsernin talouden ’liikennevalot’ ovat jo vähintään oranssilla ja tilanteen ratkaisukeinoja on vakavasti ryhdyttävä etsimään”, Jokinen ja Leppänen kirjoittavat.

LUE MYÖS: Perustuslakivaliokunnan kuulema HUS-pomo löysi tuttuja pulmia Antti Rinteen sotesta: ”Ajavat lopulta tämänkin mallin ongelmiin”