Pikavippien korkokattoa ja luottokelpoisuuden arviointia koskevaa uutta lakia kierretään monilla tavoilla Suomessa. Kuluttajaviranomainen on tekemässä lakiin linjauksia. 34 pikavippejä tarjoavaa yritystä on lopettanut uuden lain tultua voimaan.

–Meillä on yritysten luottokelpoisuuden arviointiin liittyvät prosessit tällä hetkellä vireillä. Olemme pyytäneet selvitystä useammalta yritykseltä, kuluttajaviraston lakimies Paula Hannula kertoo Uudelle Suomelle.

–Selvitetään kuuluuko luotto korkokattosääntelyn soveltumisalaan vai ei. Arvioidaan, onko kysymys kertaluontoisesta vai jatkuvasta luotosta, vai onko käytössä nostorajoituksia, joiden tarkoitus on kiertää korkokattosääntelyä, hän täsmentää.

Lisäksi kuluttajaviranomainen selvittää tapauksia, joissa käytetään erilaisia takausprovisioita.

–Niiden osalta arvioidaan, onko ne laskettu asianmukaisesti todelliseen vuosikorkoon ja noudatetaanko niiltä osin korkokattosääntelyä, Hannula kertoo.

Kesäkuussa voimaan tullut laki tuo korkokaton vain alle 2 000 euron lainoihin. Monet pienlainoja tarjoavat yritykset ovat oppineet kiertämään pikavippeihin kohdistuneet tiukennukset. Jotkut esimerkiksi tarjoavat yli 2000 euron lainoja, joita voi nostaa osissa. Näin korko pienessä erässä voidaan yhä pitää korkealla. Nyt selvitetään, onko menettely lainvastainen.

Oikeusministeriön lainsäädäntöjohtaja Antti Leinonen kertoi Uudelle Suomelle viime viikolla, että lainsäädäntöä voidaan tarkistaa, jos todetaan, ettei se toimi tarpeeksi hyvin.

Kesällä kuluttajavirasto lähetti kuulemiskirjeen 14 yritykselle, joitta verkkosivujensa perusteella rikkoivat korkokattosääntelyä. Osa räikeitä rikkomuksia tehneistä yrityksistä on lopettanut toimintansa ja osa on muuttanut toimintaansa, Hannula kertoo.

Nyt kun räikeimmät rikkomukset on saatu selvitettyä, keskitytään tulkinnanvaraisempiin kysymyksiin.

–Näiden selkeiden lainrikkomusten lisäksi on tulkinnanvaraisempia kysymyksiä, jotka edellyttävät kannanottoa, Hannula kertoo.

Hannulan mielestä on kuitenkin ennenaikaista arvioida, onko viime kesänä voimaan tullut lainsäädäntö epäonnistunut tai pitäisikö sitä muuttaa. Hän korostaa, että luotonantajia on selvästi vähemmän kuin vielä viime keväänä.

–Luotonantajien rekisterissä oli parhaimmillaan 87 yritystä. Nyt siellä on 53 yritystä.

Tilastokeskuksen joulukuussa julkaisemien tietojen mukaan tällä hetkellä pienlainoja on myös myönnetty 38 prosenttia vähemmän kuin ennen lainmuutosta vastaavana aikana.

Nyt kuluttajavirasto selvittää epäselviä tapauksia ja tekee lakiin linjauksia. Useilta yrityksiltä on pyydetty selvityksiä.

–Aina lainsäädäntöön liittyy tulkintakysymyksiä, Hannula sanoo.

Pikavippejä on tarjottu suomalaisille vuodesta 2005 lähtien. Niiden aiheuttamia rajuja velkaantumisongelmia on yritetty hillitä monin keinoin.

–Tämä on sellainen toimiala, jonka osalta hyvin paljon toimenpiteitä on tehty kaikkina vuosina, Hannula toteaa.