Uuden Suomen tekemän kyselyn mukaan peräti 77 prosenttia kansanedustajista on joko samaa mieltä tai täysin samaa mieltä väitteen ”Kansanedustajan työ on Suomessa arvostettua” kanssa.

Eri mieltä tai täysin eri mieltä väitteen kanssa on runsaat 16 prosenttia kansanedustajista ja kuutisen prosenttia ei osannut sanoa.

Juttu jatkuu graafin alla.

Kansanedustajien oma näkemys on varsin erilainen kuin mitä jotkut kansalaisille aiemmin tehdyt kyselyt kertovat. Esimerkiksi Suomen Kuvalehden viime vuonna tekemässä kyselyssä kansanedustajan ammatti sijoittui sijalle 351 ja suunta oli laskeva verrattuna vuoteen 2010.

Toisaalta, varsinkin entisiltä kansanedustajilta on kuultu aiemmin hyvin happamia kommentteja työhönsä liittyen. Heistä jotkut ovat puhuneet ihmisten ja kansankunnan ”kusitolppana” toimimisesta, mikä ei ole viestinyt järin suuren arvostuksen kokemisesta kansalaisten suunnasta.

Istuvien kansanedustajien näkemyksen mukaan heidän työnsä arvostus tulee esiin varsinkin kohtaamisissa ihmisten kanssa. Netissä kohdataan enemmän happamuutta.

”Kyllä useimmat ihmiset, joiden kanssa on tekemisissä, arvostavat. Ikipurnaajat korostuvat esimerkiksi sosiaalisessa mediassa”, yksi kansanedustaja perustelee vastaustaan Uudelle Suomelle.

”Netissä halveksutaan, mutta kun kierrän maata tapaamassa ihmisiä, kertoo enemmistö arvostavansa työtämme”, toinen arvioi.

”Uskon, että kansalaiset arvostavat eduskuntaa demokratian edustajana korkealle. Siksi he vaativat kansanedustajiltakin paljon eli jokaisen pitää ansaita henkilökohtainen arvostus itse.”, kolmas kommentoi.

”Tähän tehtävään on kovasti tavoittelijoita, joten kertoo se jotain vetovoimaisuudesta. Kansalaisten keskuudessa asenteet vaihtelevat. Osa suhtautuu hyvinkin kunnioittavasti, osa pitää poliitikkoja oman pahan olon oksennussankona”, neljäs miettii silmiinpistävällä tavalla.

Uuden Suomen kyselyyn vastasi 79 kansanedustajaa 200:sta, mikä on otoksena varsin kattava. Eri puolueiden edustajat vastasivat tasaisesti, eikä eduskuntaryhmien vastausten välillä havaittu merkittäviä systemaattisia eroja.

Uusi Suomi kysyi kansanedustajilta myös siitä, mikä on tärkeintä heidän työssään. Annetuista vaihtoehdoista ylivoimaisesti ykkössijalle nousi ”Kaikkien suomalaisten yhteisten etujen ajaminen”.

”Kansanedustajan tulee katsoa asioita ’suuremman kuvan’ kannalta. Miten mikäkin päätös vaikuttaa suomalaisiin nyt ja tulevaisuudessa”, yksi kansanedustaja perusteli vastaustaan.

Juttu jatkuu graafin jälkeen.

Muita perusteluja olivat muun muassa seuraavat:

”Ensisijaisesti tulee edistää kaikkien suomalaisten etua, mutta toki sitä tehdään sekä puolueen linjausten mukaan että henkilökohtaisesti vaikuttamalla.”

”Yhteisiä etuja pitää ajaa, ei yksittäisten lobbareiden etuja.”

”Suomi uppoaa, jos emme aja suomalaisten etua.”

Kansanedustajan palkkion taso nousee säännöllisesti poliittisen keskusteluun, ja niinpä Uusi Suomi kysyi kansanedustajien näkemystä palkkiostaan.

Kyselyyn vastanneista kansanedustajista yli puolet (54%) oli halukas pitämään palkkion ennallaan, kun vain pieni vähemmistö eli joka kymmenes (10%) piti nostamista tarpeellisena. Yhden vastaajan mielestä palkkion laskeminen olisi paikallaan.

Kolmannes ei ottanut lainkaan kantaa vastattuaan ”En osaa sanoa”. Moni viittasi eduskunnan palkkiotoimikuntaan, joka palkkiot päättää, eivät kansanedustajat itse.

Palkkiotoimikunta päätti viime keväänä nostaa yli neljä vuotta istuneiden kansanedustajien palkkioita niin, että 4–12 vuotta toimineilla palkkio on nyt 6945 euroa/kk ja pitempään istuneilla parlamentaarikoilla 7408 euroa/kk ilman valiokuntalisiä, ryhmänjohtopalkkioita ja kulukorvauksia. Alle neljä vuotta toimineiden eli ensimmäisen kauden kansanedustajien kohdalla palkkio pysyi 6614 eurossa/kk.

Vastausten perusteluista ilmeni yleistä tyytyväisyyttä palkkion nykyiseen kokoon, mutta kävi myös ilmi, että on kansanedustajia, jotka pitävät työhön käytettyä aikaa ja työn vaativuutta huomattavina verrattuna palkkioon.

”Palkkio on hyvällä tasolla. Erilliset korotukset voisi lopettaa ja sitoa palkkion monien muiden asioiden tavoin kansaneläkeindeksiin, jolloin palkkio muuttuisi automaattisesti samaa tahtia pienituloisimpien tulojen kanssa”, yksi kansanedustaja kommentoi.

Erään kansanedustajan mukaan taas ”korvaus on varsin maltillinen suhteessa työmäärään” ja toisen mielestä ”palkka ei ole korkea työn vaativuuteen nähden”.

Palkkion suuruutta pohdittiin vastauksissa myös riippumattomuuden näkökulmasta.

”Palkkion suuruuden pitää taata ulkopuolisesta rahoituksesta riippumattomuus”, yksi kansanedustaja vastasi.

”Kansanedustajan palkkio on riittävä. On hyvä, että se on riittävä, etteivät ehdokkaat ja edustajat olisi vastuussa esimerkiksi ulkopuoliselle taholle rahoituksestaan vaalirahoituksen kautta, palkkioon kokoon tyytyväinen kansanedustaja kirjoitti.

Myös eduskunnan palkkiotoimikunta perusteli viime keväänä tekemiään palkkionkorotuksia kansanedustajien riippumattomuudella. Lisäksi toimikunta viittasi siihen, että kansanedustajan palkkiot olivat jääneet jälkeen yleisestä ansiokehityksestä.

Uusi Suomi pyrkii tapaamaan ja haastattelemaan kaikki kansanedustajat tämän vaalikauden aikana. Lue lisää: