Eduskunnan oikeusasiamies (OA) Petri Jääskeläinen on käynyt läpi poliisin sakotuskäytäntöä valmiuslain nojalla suoritetussa Uudenmaan rajavalvonnassa. Oikeusasiamiehen mukaan Uudenmaan rajasulun valvonnassa on annettu perusteettomia sakkovaatimuksia.

Oikeusasiamiehellä on ollut tutkittavana useita kanteluasioita ja omia aloitteita, jotka liittyvät poliisin menettelyyn koronapandemian johdosta käyttöön otettujen liikkumis- ja kokoontumisrajoitusten valvonnassa.

Oikeusasiamies kertoo tiedotteessaan, että hankittujen ”selvitysten perusteella poliisi on Uudenmaan rajaa valvoessaan antanut useita perusteettomia sakkovaatimuksia yrityksistä ylittää maakuntaraja”. OA:n poliisilta pyytämässä kolmen päivän otoksessa löytyy seitsemän tapausta, joissa poliisi oli antanut sakkovaatimuksia henkilöille, joiden ei ollut todettu ylittäneen Uudenmaan maakunnan rajaa.

Jääskeläisen selvityksessä ”kävi ilmi, että valvontaoperaatiossa oli tehty linjaus, että mikäli kertaalleen käännytetty henkilö pyrkii uudestaan maakuntarajan yli ilman hyväksyttävää syytä, hänelle voitiin antaa sakkovaatimus valmiuslakirikkomuksesta”.

OA toteaa, että valmiuslain nojalla annetun liikkumisrajoituksen rikkomisen yritystä ei ole kuitenkaan säädetty rangaistavaksi.

”Rikoslain mukaan rikoksen yrityksestä rangaistaan vain, jos yritys on tahallista rikosta koskevassa säännöksessä säädetty rangaistavaksi. Valmiuslakirikkomuksen yritystä ei ole säädetty rangaistavaksi. Vakaa tai toistuvakaan yritys ylittää maakuntaraja vastoin valtioneuvoston asetusta ei siten ole ollut rangaistavaa”, OA toteaa.

”Ei siis ole ollut laillista perustetta antaa tällaisesta menettelystä sakkovaatimusta.”

Poliisin antamat sakkovaatimukset eivät ole asian lopullisia ratkaisuja, vaan lopulliset ratkaisut tekee syyttäjä. Poliisi on voinut antaa valmiuslakirikkomuksista vain sakkovaatimuksia, jotka etenevät syyttäjälle.

OA pitääkin perusteltuna, että syyttäjät käyvät huolella läpi kaikki tapaukset, joissa valmiuslakirikkomuksesta on annettu sakkovaatimus ja varmistavat, että niissä on tehty lainmukainen ratkaisu.

Helsingin poliisilaitoksen perustelu

Helsingin poliisilaitos on selvittänyt OA:n arvostelemaa ratkaisua sillä, että tilanneorganisaatiossa tehtiin linjaus, että sakkomenettelyyn ryhdytään vasta, kun teko eli rajan luvaton ylitys on tahallinen. Poliisilaitos toteaa, että ”vaikka maantieteellistä maakuntarajaa ei ollut kaikissa valmiuslakirikkomustapauksissa tosiasiallisesti vielä tarkastuspisteen sijainnista johtuneesta syystä vielä ylitetty, katsottiin teon jo siinä kohtaa täyttyneen”.

Tarkastuspisteet eivät välttämättä sijainneet juuri rajalla. Niiden paikat oli kuitenkin suunniteltu siten, että ne lähtökohtaisesti sijaitsivat sellaisessa paikassa, että tieosuudelta ei olisi enää voinut kääntyä sivutielle tai tehdä U-käännöstä ennen Uudenmaan maakuntarajaa. Näin ollen poliisilaitos katsoi, että autoilijan pyrkimys ylittää raja oli selvä.

Sen sijaan sekä Poliisihallituksen poliisitoimintayksikkö että laillisuusvalvonta olivat molemmat lausunnoissaan yksiselitteisesti todenneet, että liikkumisrajoituksen rikkominen edellytti maakuntarajan ylittämistä eikä rikos ole voinut täyttyä sillä, että henkilö on vain yrittänyt ylittää rajan perusteetta.

”Liikkumisrajoituksen rikkominen tarkoittaa sitä, että Uudenmaan maakunnan raja ylitetään joko maakunnan sisältä tai sen ulkopuolelta”, Poliisihallituksen ohjaavassa kirjeessä oli linjattu.

OA toteaa ymmärtävänsä, että ”kyse on ollut hyvin laajasta operaatiosta, joka on jouduttu perustamaan nopeasti tilanteessa, jossa Helsingin poliisilaitos sai tiedon esimerkiksi soveltamisasetuksesta 27.3.2020 klo 21.50 eli vasta kaksi tuntia ennen kuin sitä alettiin soveltaa”.

”Kyse on kuitenkin nyt puheena olevan kysymyksen osalta hyvin perustavan laatuisesta rikosoikeuden säännöstä, jonka mukaan rikoksen yrityksestä voidaan rangaista ainoastaan, jos yritys on erikseen säädetty rangaistavaksi. Sovellettava rangaistussäännös ei myöskään ole ollut mitenkään epäselvä”, hän perustelee huomautustaan.

Muilta osin OA antaa ratkaisunsa poliisin menettelystä Uudenmaan rajavalvonnassa myöhemmin, tiedotteessa kerrotaan. Jääskeläinen on myös kiinnittänyt huomiota Poliisihallituksen antamaan ohjaavaan kirjeeseen, jossa on käsitelty poliisin toimintaa julkisten kokoontumisten rajoittamisessa, ja selvittää nyt, onko Poliisihallituksen ohjaavassa kirjeessä esitetty perusteettoman laajoja tulkintoja aluehallintovirastojen antamista kokoontumisrajoituksia koskevista päätöksistä ja poliisin valvontatoiminnasta.

LUE LISÄÄ: