”Todennetut maailmanlaajuiset muutokset merissä sekä jää- ja lumiolosuhteissa koskevat suoraan myös Suomea”, toteaa Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Juhani Damski Ilmatieteen laitoksen ja ympäristöministeriön tiedotteessa.

Merenpinta nousee parhaillaan yli kaksi kertaa nopeammin kuin edellisellä vuosisadalla, kertoo tänään julkaistu ilmastopaneeli IPCC:n erikoisraportti. LUE LISÄÄ: Jättiraportti: Jäätikköjen sulaminen ja merenpinnan nousu kiihtyy, Suomeen lisää lumettomia talvia

Nousu vain kiihtyy jäätiköiden sulaessa Grönlannissa ja Etelämantereella.

”Raportti osoittaa, että meidän on sitouduttava ilmastonmuutoksen hillinnän lisäksi myös vahvemmin ilmastonmuutokseen sopeutumiseen, Suomessa ja globaalisti”, Damski sanoo.

Damski on myös Suomen IPCC-työryhmän puheenjohtaja.

WWF:n ilmastoasiantuntija Mia Rahusen mukaan Itämeren jääpeite voi pienentyä tämän vuosisadan loppuun mennessä jopa 80 prosenttia.

”Vaikka merenpinta keskimäärin nousee, havaittu muutos vaihtelee alueellisesti. Esimerkiksi pohjoisen Itämeren alueella maankohoaminen hidastaa merenpinnan nousua”, Ilmatieteen laitos ja ympäristöministeri arvioivat.

Merkittäviä päästövähennyksiä ja sopeutumistoimia lähitulevaisuudessa

Ilmatieteen laitos ja ympäristöministeriö näkevät, että muutosten vaikutuksia voidaan vielä hillitä.

IPCC:n ilmastoraportin mukaan merien, jäätiköiden, lumipeitteen ja ikiroudan muutokset jatkuvat. Niiden voimakkuus kuitenkin riippuu siitä, kuinka paljon kasvihuonekaasujen pitoisuudet kasvavat ilmakehässä. Muutoksia voidaan hillitä leikkaamalla päästöjä merkittävästi lähivuosikymmeninä, arvioivat Ilmatieteen laitos ja ympäristöministeriö.

Muutosten aiheuttamia haittoja voidaan vähentää myös sopeutumalla tulevaisuuteen. Mahdollisia sopeutumistoimia ovat muun muassa rannikkoalueiden tulvasuojelun parantaminen ja merten kestävä hyödyntäminen, tiedotteessa luetellaan.

Raportti asettaa paineita Suomen ilmastopolitiikalle.

"Voimme johtaa esimerkillä olemalla hiilineutraali ennen vuotta 2035. Se edellyttää merkittäviä lisäpäätöksiä ilmastotoimista ensi vuonna", sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen (vihr.) tiedotteessa.

Antti Rinteen hallitus on asettanut tavoitteeksi, että Suomi on hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä, ja hiilinegatiivinen nopeasti sen jälkeen. Ensimmäisen budjettiriihen sisältöä pidettiin kuitenkin vaatimattomana koviin tavoitteisiin nähden.

Maa- ja metsätalousministeriön mukaan muutokset lumen määrässä, roudassa ja jäätymisen ja sulamisen vaihtelussa lisäävät Suomessa talvitulvia, joihin ei täällä olla totuttu. Ministeriön mukaan ennakointi- ja varoitusjärjestelmiä kehitetään entisestään.

”Ilmastonmuutokseen sopeutuminen on valtava taloudellinen kysymys. Taloudellisia vaikutuksia ei vielä tunneta riittävästi. Lisätietoa tarvitaan, jotta osaamme kohdistaa sopeutumistoimet oikein kasvaneiden riskien hallitsemiseksi”, sanoo maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio tiedotteessa.