”Ruplan kehitys oli aikaisemmin sidoksissa öljyn hinnan kehitykseen. Nyt öljyn hinta on mennyt ylöspäin, mutta rupla ei ole vahvistunut”, Suomalais-venäläisen kauppakamarin toimitusjohtaja Jaana Rekolainen toteaa.

”Rupla on nyt aiempaa enemmän riippuvainen geopolitiikasta ja erilaisista poliittisista tapahtumista, vaikka Venäjän talous on toipunut hyvin. Tilanteessa, jossa jännitteet kasvavat, huoli ruplan kurssia kohtaan on aiheellinen.”

Heikko rupla on haitallinen vientiä harjoittaville yrityksille, joiden tuotteiden hinnat nousevat Venäjän markkinoilla. Rekolainen kuitenkin muistuttaa, että Venäjällä tuotantoa harjoittavat yritykset hyötyvät edullisista kustannuksista.

”Toisaalta, kun tuottoja kotiutetaan euroissa, ruplan kurssi näkyy siinä.”

Aktian salkunhoitaja Kaj Paulamäki huomioi, että Venäjän keskuspankki on aikaisemmissa tilanteissa toiminut uskottavasti valuutan arvon tukemisessa. Paulamäen mukaan keskuspankilla on käytössä työkaluja, joilla se kykenee tarvittaessa vahvistamaan ruplaa suhteessa länsivaluuttoihin.

Tällä hetkellä korkeat energiahinnat vahvistavat Venäjän mahdollisuuksia oman taloutensa ja valuuttansa tukemisessa. Nordic West Officen toimitusjohtajan Risto E.J. Penttilän mukaan Euroopan tarve venäläiselle öljylle ja maakaasulle on poliittinen riskitekijä, mutta sen luomat tiiviit kauppasuhteet voivat tarjota myös motivaation suhteiden parantamiseksi.

”Energiariippuvuus on ruuvi, jota Venäjä voi kääntää, mutta myös mahdollinen avain, jonka avulla voidaan saada aikaan kompromissi.”

Katso kaikki Markkinaraati-lähetykset täältä.

LUE SEURAAVAKSI: