Myös Suomessa karanteeneja lyhennetään, mutta Japanista saatu alustava tieto kertoo, että virus tartuttaa luultua pidempään. Brittiprofessori miettii, pitäisikö karanteeneista luopua jo kokonaan.
Japanista kerätty data viittaa siihen, että omikron-variantin saaneet tartuttavat virusta pitempään oireiden alkamisen jälkeen verrattuna aiempiin variantteihin. Asiasta uutisoi The BMJ.
Monissa maissa, myös Suomessa, on parhaillaan päätetty karanteenipäivien lyhentämisestä.
Japanissa tautien seurantaa harjoittavan National Institute of Infectious Diseases -instituutin alustavat tiedot viittaavat siihen, että viruksen RNA:n määrä on suurin kolmesta kuuteen päivään diagnoosin tai oireiden alkamisen jälkeen. Aiemmissa tutkimuksissa muiden varianttien kohdalla ihmiset tartuttivat virusta noin kaksi päivää ennen oireiden alkamista ja kolme päivää oireiden alkamisen jälkeen. Omikronin kohdalla tartuttavia viruksia saattaisi erittyä eniten kaksi tai kolme päivää myöhemmin.
Hämärtää päätöstä karanteeneista
Britanniassa University of East Anglia yliopiston professori Paul Hunter sanoo The BMJ:lle, että japanilaisten tulos hämärtää päätöstä siitä, pitäisikö karanteenia lyhentää vai ei, mutta koska saadut tulokset olivat vasta alustavia, niistä ei voida vetää suoria johtopäätöksiä.
Japanissa koronapositiiviseksi testatut ihmiset otetaan sairaalaan tartuntatautien valvontalain tai karanteenilain mukaisesti ja heidät kotiutetaan vasta kahden negatiivisen testin jälkeen. Tiukka kriteeristö uhkaa venyttää sairaalapäivien määrää ja siksi maassa tutkitaan nyt tartuttamista tarkkaan. Otetuissa näytteissä virusten määrä oli suurimmillaan kolmesta kuuteen päivää oireiden alkamisen jälkeen. Kymmenen päivän jälkeen virusta ei enää havaittu näytteissä.
Professori Paul Hunter sanoo jutussa, että karanteenin lyhentämisen puolesta puhuu se, että aina kaksi kolmasosaa omikron-tapauksista jää joka tapauksessa testaamatta ja ihmiset altistuvat sille vääjäämättä. Eristäminen ei ole enää yhtä tehokas toimi kuin aiemmin. Sen sijaan pitkistä eristyksistä on runsaasti haittaa erityisesti työpaikoilla. Hunterin mukaan pitkät eristysajat ovat perusteltuja esimerkiksi hyvin sairaita potilaita hoitavilla terveydenhuollon työntekijöillä.
LUE SEURAAVAKSI:
