Toukokuussa allekirjoitettava uusi tekninen Nato-yhteistyösopimus nostaa Suomen puolustuskykyä marginaalisesti, arvioi Ulkopoliittisen instituutin globaalin turvallisuuden ohjelmajohtaja Mika Aaltola.

–Sopimus tarkentaa Suomen ja Naton sidoksia ja sitä, miten käytännössä toteutettaisiin Suomen avunsaanti kriisi- tai häiriötilanteessa. Turvatakuusta ei ole kyse, Aaltola sanoo Uudelle Suomelle.

Suomen ja sotilasliitto Naton välisen niin sanotun isäntämaatukisopimuksen edistysaskeleesta kertoi tänään Sunnuntaisuomalainen, jolle asian vahvistaa puolustusministeriö. Isäntämaatuki on kirjattu Suomen Nato-kumppanuuden tavoitteisiin jo yli kymmenen vuotta sitten.

–Asia on ollut jo pitkään vireillä, mutta vähän yllättäen tämä tuli minullekin, Aaltola kommentoi Sunnuntaisuomalaisen uutista.

–Tämä sopimus on osa Suomen ja Naton kumppanuussopimuksen laajempaa kontekstia.

Aaltolan mukaan kyse on teknisestä, käytännön järjestelyjä koskevasta sopimuksesta, joka helpottaa avunsaantia mahdollisissa kriisi- tai häiriötilanteissa. Kyse on ainakin huoltovarmuuteen liittyvän materiaaliavun saamisen mahdollistamisesta tarvittaessa. Aaltolan mukaan sopimus käsittää erilaiset kriisi- ja häiriötilanteet laajasti ajateltuna, eli niin sotatilanteet kuin terrorismin tai luonnonkatastrofitkin.

Sunnuntaisuomalaisen mukaan sopimus käsittelee muun muassa kauttakulkuun, ilmatilaan, miehistön majoitukseen sekä satamien ja lentokenttien käyttöön liittyviä käytännön järjestelyjä.

Eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö (ps.) ja valtiotieteen tohtori Jukka Tarkka ovat Sunnuntaisuomalaisessa lievästi erimielisiä siitä, nostaako isäntämaatukisopimus Suomen puolustuksen uskottavuutta.

Onko isäntämaatukisopimuksella mitään vaikutusta Suomen puolustuskykyyn, Mika Aaltola?

– Kyllä sillä on. Tässä sovitaan nykyistä spesifimmät puitteet sille, miten Nato käytännössä voi apua antaa. Se lisää marginaalisesti Suomen pelotetta ja integraatiota Naton kanssa, Aaltola arvioi.

Puolustusministeriöstä todetaan Sunnuntaisuomalaiselle, että sopimuksen allekirjoittamisen ajoituksella ja Ukrainan kriisillä ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa. Aaltola uskoo, että tämä pitää paikkansa, vaikka Ukrainan tapahtumat entisestään korostavatkin kriisijärjestelyiden valmistelun tärkeyttä.