Hetki sitten kristillisdemokraattien puheenjohtajaksi valittu Sari Essayah kertoo tärkeimmäksi tehtäväkseen puolueen kannatuksen nostamisen. Essayah avautuu Uuden Suomen haastattelussa pakolaistilanteesta, Kreikan lainoittamisesta ja ”homofoobikoksi leimaamisesta”.

Essayah kannattaa Aito avioliitto -kansalaisaloitetta ja toivoo, että aborttilakiin saataisiin tiukennuksia. Homoseksuaaleja koskevilla kommenteilla kohahduttaneeseen edeltäjäänsä Päivi Räsäseen verrattuna Essayah vaikuttaa maltillisemmalta, ainakin retorisella tasolla.

Edellinen puheenjohtaja Päivi Räsänen (kd.) muistetaan kärjekkäistä seksuaalivähemmistöihin liittyvistä kommenteistaan, jotka aiheuttivat kirkosta eroamisia.

Aiotko itse olla maltillisempi lausunnoissasi?

–Olen puolileikilläni sanonut, että kun en kuulu evankelisluterilaiseen kirkkoon, niin jos joku närkästyy meikäläisen sanomisista niin ei ainakaan kannata mennä kirkosta eroamaan, että osoite on totaalisen väärä, Essayah nauraa.

Kristillisdemokraatit on halunnut säilyttää nykyisen avioliitolain.

– Meillä on tällä hetkellä Suomessa toimiva parisuhdelaki samaa sukupuolta oleville. Sitten meillä on avioliittolaki eri sukupuolta oleville, Essayah sanoo.

–Politiikassa olen huomannut, että jos ihminen on sitä mieltä, että tämä nykytilanne on hyvä, niin yhtäkkiä otsassa on leima homofoobikko ja suvaitsematon ynnä muuta. Minusta se on hyvin erikoista. Tästä asiasta voi olla rakentavasti kahta mieltä, hän toteaa.

Essayah suhtautuu seksuaalivähemmistöjen adoptioon selkeästi edeltäjäänsä Räsästä suopeammin. Essayahin mielestä homoseksuaalit voivat olla yhtä hyviä vanhempia kuin heteroseksuaalit.

–Tietenkin voi olla yhtälailla hyviä vanhempia kuin kuka tahansa voi olla hyvä vanhempi. Eihän ihmisen sukupuolinen suuntautuminen tee jostain huonoa vanhempaa, kuten ei voi sanoa, että heteroseksuaalisuus tekee jostain hyvän tai huonon vanhemman.

Essayah antaa tukensa Aito avioliitto -kansalaisaloitteelle, joka pyrkii kumoamaan eduskunnan jo hyväksymän tasa-arvoisen avioliittolain.

–Jos se eduskuntaan tulee äänestettäväksi, niin äänestän sen puolesta, koska se tarkoittaa sitä, että nykytila säilyy.

Essayah eroaa edeltäjästään Räsäsestä selkeästi myös naispappeuskysymyksessä. Räsänen on avoimesti vastustanut naispappeutta. Essayahille naispapit eivät ole ongelma.

–Ekumeenisissa yhteyksissä minulla ei ole mitään ongelmia olla naispappien kanssa tekemisissä.

Aborttilainsäädäntöön Essayah haluaisi kaksi tiukennusta: terveydenhuoltohenkilökunnalle oikeuden kieltäytyä abortin suorittamisesta ja vammaisen sikiön abortoimisen kieltämisen raskausviikon 20 jälkeen. Nykyisin vammaisen sikiön saa abortoida vielä 24. raskausviikolla.

Eduskuntaan tulevan kansalaisaloitteen mukaan lääkäreillä ja hoitajilla tulisi olla oikeus kieltäytyä raskauden keskeyttämisestä vakaumukseensa vedoten. Kristillisdemokraattien edellinen puheenjohtaja Päivi Räsänen on puhunut kansalaisaloitteen puolesta.

–Jonkun verran mediassa on ollut väärää tietoa siitä, että tässä rajoitettaisiin aborttioikeutta. Sitähän tässä ei tehdä.

Lääkäriliiton varatoimitusjohtaja, gynegologi Hannu Halila arvioi Uudelle Suomelle viime vuonna, että noin 10 prosenttia Suomen lääkäreistä saattaisi kieltäytyä abortin tekemisestä, jos siihen annettaisiin mahdollisuus lailla.

Hänen mukaansa Itävallassa on kokonaisia maakuntia, joissa ei ole yhtään abortin tarjoajaa. Itävalta on yksi Euroopan maista, joissa hoitohenkilökunta voi kieltäytyä aborttiin osallistumisesta.

Essayah ei kuitenkaan usko, että abortin tekeminen vaikeutuisi, vaikka terveydenhuoltohenkilökunnalle annettaisiin mahdollisuus kieltäytyä tehtävästä.

–Ei se tule millään tavalla vaikuttamaan abortin vaikeutumiseen. Lisäksi kansalaisaloitteessa vielä turvataan se, ettei omantunnonvapaus voi vaarantaa naisen henkeä.

Vammaisen sikiön abortoiminen vielä viikolla 24. on Essayahin mielestä ”ihmisoikeusasia, jota pitää miettiä”.

–Se voisi olla sama kuin vammattoman sikiön abortoiminen eli viikolla 20 viimeistään. Vammaisilla pitäisi olla samat oikeudet, mutta sitten tuollaisessa tilanteessa nähdäänkin, että he eivät olekaan niin toivottuja tänne. Vammaisjärjestöt vastustavat siksi korkeampaa viikkorajaa. Myös WHO:n mukaan viikon 22 jälkeen syntynyt rekistöidään lapseksi syntyipä hän sitten elävänä tai kuolleena, Essayah toteaa.

Miten olet erilainen puheenjohtaja verrattuna Päivi Räsäseen?

–Kumpikin tekee omalla persoonallaan työtä. Kyllä me olemme varmasti erilaisia ihmisiä. Tämä on sellaista työtä, jota tehdään kokovartalolla. Silloin koko persoona on mukana, Essayah vastaa.

–Politiikkaa ei voi tehdä niin, että yritän olla mahdollisimman hajuton ja mauton, koska silloin ei voi olla mistään mitään mieltä, hän toteaa.

Kristillisdemokraatit menetti kolmasosan kannatuksestaan Räsäsen puheenjohtajakaudella. Vuonna 2003 puolueella oli Bjarne Kalliksen johdolla seitsemän kansanedustajaa. Nyt niitä on enää viisi. Puolue menetti yhden kansanedustajapaikan kevään eduskuntavaaleissa.

Essayah kuvailee tilannetta ”kirpaisevaksi”, mutta pitää silti vaalitulosta kohtuullisena.

–Puolueen tärkein uudistus, jota me tarvitsemme on kannatuksen kasvu. Me olemme tällä hetkellä alhaisimmissa kannatusluvuissa ja historian aikana kun ollaan 70-luvulla saatu ensimmäinen kansanedustaja, ollaan oltu niillä tietämillä, Essayah sanoo.

Hänen mielestään on tärkeää lähteä tekemään ”sen tyyppistä politiikkaa, jolla tavoitetaan yhä useampien suomalaisten kannatus”.

–Se tarkoittaa silloin sitä, että ei sitä, että meidän tarvitsisi lähteä meidän arvopohjasta luopumaan tai meidän periaatteita muokkaamaan. Vaan ennen kaikkea, millä tavalla me tuodaan avauksia päivän politiikan keskusteluun ja sellaisia avauksia, jotka ovat lähellä ihmisten arkea.

Essayah aikoo profiloitua työllisyys-, talous- ja EU-politiikan kysymysten kautta, koska ne ovat hänelle luontevia asioita.

Hänen mielestään viime hallituskaudella työttömille säädetty 300 euron suojaosuus on jäykkä.

–Se tarkoittaa sitä, että jos sinulle tässä kuussa tarjotaan 700 euron keikka niin et voi ottaa sitä vastaan, koska pamahtaa joko karenssi päälle tai joutuu selvittelyyn erilaisten tukien kanssa.

Essayahin mielestä työttömien Kelan etuuksiin vaikuttavia tuloja pitäisi tarkastella pidemmällä aikavälillä, jotta pätkätöiden ja keikkojen vastaanottaminen olisi kannattavaa.

–Suojaosuuden laskentajakso pitäisi olla pidempi. Yksi hyvä keikka ei saisi olla sellainen, ettei sitä voisi ottaa vastaan, jos tietää, ettei ole loka-, marras- ja joulukuussa mitään töitä tiedossa.

–Meillä ei voi olla tällaisia byrokraattisia sääntöjä, joka estää työn vastaanottamista.

Myös kokoomus on ajanut normien purkamista. Miten erotutte, ettette jää vain niin sanotuksi ”kokoomuksen kirkko-osastoksi”?

Essayah nauraa.

–Kokoomus ei ole esittänyt mitään tällaista ja kokoomuksen lähtökohta on aika usein poliittisissa avauksissa selkeästi hyvätuloiset ihmiset. Kristillisdemokraatit haluamme sosiaalista markkinataloutta. Meidän mielestä talouden hyvinvoinnissa on keskeistä, että siellä on kaikilla mahdollisuuksia ja pidetään huolta myös heikommassa asemassa olevien mahdollisuuksista.

Hän korostaa, että kokoomus profiloituu veronalennuspuheilla ja kristillisdemokraateissa ollaan valmiita kiristämään myös keski- ja hyvätuloisten verotusta kuitenkin kokonaisveroastetta nostamatta.

Essayahin mielestä pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallituksen leikkauslinja on lyhytnäköistä. Erityisesti hän ihmettelee eläkeläisiin, lapsiperheisiin ja opiskelijoihin iskeviä leikkauksia.

–Nämä saattavat tulla takaisin kasvaneina kustannuksina. Ajatellaan vaikka eläkeläisten asumistuen leikkausta. Se koskee sellaisia henkilöitä, joiden tulot jäävät alle tuhanteen euroon. Jos ajatellaan, että siitä liipastaan sellainen 100-120 euroa, se väistämättä ajaa sellaiseen tilanteeseen, että osa näistä ihmisistä joutuu hakemaan toimeentulotukea. Se mitä ajatellaan säästöksi, tuleekin toista kautta kustannukseksi.

Toisaalta nuorten mahdollinen syrjäytyminen voi tulla vielä kalliimmaksi kuin mitä säästetään leikkaamalla koulutuksesta.

Turvapaikanhakijoiden sisäiset siirrot ja Kreikan kolmas lainapaketti olivat Essayahin mielestä suuria virheitä. Myös liittovaltiokehityksestä EU:ssa hän sanoo suorat sanat.

–Näitä sisäisiä siirtoja me emme hyväksy. Lähdemme siitä, että jokainen maa vastaa omista rajoistaan. Apua paikanpäälle voidaan antaa ja asiantuntija-apua, mutta sisäiset siirrot ruokkii rikollisjärjestöjä yhä enemmän organisoimaan epävarmoja laivamatkoja Eurooppaan kun tiedetään, että Euroopan sisällä tätä asiaa on lähdetty tekemään juuri tällaisella taakanjako-periaatteella. Siinä mielessä se on väärin.

Essayahin mielestä Suomen ei pitäisi sisäisien siirtojen kautta ottaa enää yhtään turvapaikanhakijoita. Kiintiöpakolaisia hän olisi kuitenkin valmis ottamaan.

–Meidän pitäisi ottaa suoraan niitä ihmisiä, jotka ovat jo saaneet pakolaisstatuksen eli kiintiöpakolaisia. Tämä määrä mikä yhdessä sovittiin kiintiöpakolaisten lisäämiseksi on sitä oikeaa politiikkaa, Essayah sanoo.

–Kiintiöpakolaisten kautta, koska silloin tiedämme, että näillä ihmisillä on oikeasti se turvapaikkaperuste kunnossa ja että heidän kohdalla päästään välittömästi kotouttamisprosessiin. Ei tarvitse paria vuotta pyöriä vastaanottokeskuksessa.

Hän korostaa, että jo pakolaisstatuksen toisessa maassa saaneiden taustat on jo selvitetty.

Essayah suhtautuu kriittisesti EU:n lisääntyvään integraatioon, mutta ei silti innostu europarlamentaarikko Paavo Väyrysen (kesk.) aloitteesta järjestää kansanäänestys eurosta eroamiselle, ainakaan vielä tässä vaiheessa.

Essayahin mielestä suomalaisten pitäisi miettiä, että mihin asti me olemme valmiit lupautumaan verotussuvereniteetista tai budjettisuvereniteetista.

–Minulle itselleni se, että missä vaiheessa meidän pitää oikeasti tätä asiaa [eurosta eroamista] punnita on se, että kun ruvetaan puhumaan budjettisuvereniteetin menettämisestä ja verotusoikeuden siirtämisestä EU:lle ja hyvin pitkälle menevästä integraatiosta. Tämä edellyttää perussopimuksen muutosta ja siinä vaiheessa pitää kysyä kansalaisilta, onko tämä oikea tie, Essayah sanoo.

Hän on huolissaan myös rakenteilla olevasta yhteisestä talletussuojajärjestelmästä.

–Jos tämä talletussuojajärjestelmä tulee, tähän tulee maita ja pankkeja, jotka eivät ole varautuneet tämäntyyppisiin järjestelmiin, silloin on mahdollista, että jos sieltä pankkeja lähtee kaatumaan, niin kuin on nähty Espanjan kohdalla, niin silloin yhteinen talletussuojajärjestelmä eli suomalaisten pankkien asiakkaat olisivat viime kädessä maksamassa eurooppalaisia pankkeja ja niiden asiakkaille.

Kreikkaa Essayah olisi ollut valmis tukemaan toisen lainapaketin verran, mutta juuri myönnettävää kolmatta tukipakettia hän ei enää kannata.

–Meidän mielestämme on virhe lähteä tukemaan Kreikkaa siinä tilanteessa, jossa kansalaiset on sanoneet ei paljon kevyemmille tukipaketin ehdoille kuin mitä nyt on parlamentissa viety läpi.

Hän arvostelee Kreikassa tammikuussa vaalit voittanutta Syriza-puoluetta maan talouden pysähdyttämisestä.

–Syrizan hallituskausi on ollut täysin kaoottinen. Tällaiseen suohon ja sumuun ei kannata lähteä viemään lisää rahaa. Meillä ei ole mitään luottamusta, että tämä hallitus pystyy viemään näitä asioita läpi, ja nythän vaalit on tulossa syksyllä, Essayah sanoo.

Essayahin mielestä Kreikan kohdalla voitaisiin harkita väliaikaista euroeroa.

Uusi Suomi haastatteli Sari Essayahin tämän viikon tiistaina.