Nykytilanteessa ei ole nähtävissä, että Kreikka pystyy maksamaan erääntyvät valtionvelkansa ja pääsee vapaille luottomarkkinoille tavoiteajassa vuoden 2012 jälkeen. Tätä mieltä on suomalainen europarlamentaarikko Carl Haglund.

- Komissio puhuu nyt Kreikan velkojen "uudelleenprofiloinnista". Kauppatieteilijänä en tunne tällaista termiä. Käytännössä se tarkoittaa velkajärjestelyä.

Uusi Suomi tavoitti Haglundin keskiviikkona Strasbourgista kesken Euroopan unionin talouspolitiikkaa käsittelevän parlamentin, komission ja Euroopan neuvoston kokouksen. Kokouksessa pyritään ratkaisemaan Euroopan rahaliiton Emun valuviat, eli yhteisen talouspoliittisen ohjauksen puute.

- Kaikki tietävät täällä, että jotain on tehtävä Kreikalle ennen kuin maa ajautuu hallitsemattomaan velkasaneeraukseen. Silloin romahtaisi myös Euroopan keskuspankki (EKP), joka on Kreikan suurin velkoja, Haglund sanoo.

Samanlaisen arvion antoi eilen eurokriittinen Open Europe -ajatushautomo. Hautomon mukaan EKP:llä on Kreikka-kriisissä kiinni noin 190 miljardia euroa.

- Jos Kreikka ei maksaisi velkojaan, se koskisi myös keskuspankkia. Silloin joutuisimme pääomittamaan EKP:tä, ja se koskisi myös Suomea. Pääomitus tehtäisiin veronmaksajien rahoilla.

Haglundin mukaan on taloudellisesti järkevää tarjota Kreikalle myönnytyksiä, eli maan velat järjesteltäisiin pidemmälle maksuajalle. Vuosi sitten Kreikalle sanellun pelastuspaketin tavoite oli saattaa maa vapaille velkamarkkinoille vuonna 2013.

Nyt Kreikka on saamassa kolmeksi vuodeksi noin 110 miljardia euroa lisää hätälainoja niin kutsutulta troikalta, eli kansainväliseltä valuuttarahasto IMF:ltä, EU:n komissiolta ja euromailta.

Kiistää "ryöstön"

Taloustieteilijät ovat moittineet Kreikalta vaadittua 50 miljardin euron yksityistämispakettia "ryöstöretkeksi", jonka seuraus on aiemmin Kreikan valtion hallussa olleen yritystoiminnan siirtäminen saksalaisten käsiin.

Esimerkkinä esiteltiin kreikkalainen teleoperaattori OTE, jonka osakkeista noin 10 prosenttia olisi siirtymässä valtiolta saksalaisen Deutsche Telekomin käsiin. Hinta on alle kolmasosan verrattuna vuonna 2008 tehtyyn samankaltaiseen kauppaan.

- Ei Kreikan hallituksen ole pakko myydä OTE:a saksalaisille. Elän uskossa, että heitä ei ole pakotettu myymään [saksalaisille] alihinnalla. Olisi skandaali, jos näin olisi, Haglund kommentoi.

Hän vertaa yksityistämistä Suomen 1990-luvun lamaan.

- Tuolloin Suomikin joutui antamaan vakuuksia ottamalleen lainalle. Se on normaalia markkinataloutta, että annetaan jotain vakuudeksi.

Aalto-yliopiston professori Pertti Haaparannan mukaan yksityistäminen ei tuota niin paljon hyvää Kreikkaan, että se parantaisi maan velanmaksukykyä. Haglund on toista mieltä.

- Se vapauttaa rahaa vakuudeksi ja velanmaksuun. Lisäksi yksityistäminen luo kilpailua markkinoille, mikä voi lisätä talouskasvua.

Argentiina huono vertailu

Amerikkalaisen ekonomistin Mark Weisbrotin vertauksen Argentiinan 2000-lukuun Haglund ymmärtää, mutta näkee kaksi eroavaisuutta: Kreikan euro-valuutta ei ole sama kuin peson kytky dollariin ja EKP:n suuren roolin velkojana.

Argentiina selvisi velkakriisistään nollaamalla ulkomaille suunnatusta velastaan yli puolet ja irrottamalla valuuttansa kytköksen Yhdysvaltojen dollariin.

- Teoreettisessa maailmassa velkojen nollaaminen voi toimiakin. Jossain vaiheessa todellisuus vain tulee vastaan, Haglund kommentoi.

Jos Kreikka nollaisi velkojaan samassa suhteessa kuin Argentiina, aiheuttaisi se Haglundin mukaan kestämättömät luottotappiot Euroopan suurille pankeille ja EKP:lle. EKP-kytkös levittäisi Kreikan ongelmat myös muualle.

- Tartuntariski on suuri. Se johtaisi yksityisten sijoittajien vetäytymiseen kaikista maista, joilla on vähänkään ongelmia.

Lue myös Carl Haglundin haastattelu vuoden 2013 jälkeiselle ajalle suunnitellusta niin kutsutusta 6-pack -paketista, jolla EU pyrkii yhtenäistämään ja ohjaamaan jäsenmaiden talouspolitiikkaa.