Työnhakuvelvoitteen laiminlyönnistä annettujen karenssien määrä on kasvanut huimasti. Käytännössä karenssit nelinkertaistuivat kolmessa vuodessa. Taustalla on ennen kaikkea uusi seurantajärjestelmä sekä työtarjousten radikaali lisääntyminen, joiden vaikutuksista on saatu ensimmäisiä selvityksiä.

Vielä vuonna 2013 karensseja kertyi noin 4100 vuodessa, kun vuonna 2015 luku oli 17300 ja vuonna 2016 se oli 17400. Merkittävä lisäys tapahtui vuonna 2015, sillä vielä 2014 luku oli 7400.

Taustalla on ennen kaikkea Jyrki Kataisen (kok.) hallituksen linjaama rakennepoliittinen muutos siitä, että työtarjousten määrää lisätään radikaalisti alkaen vuodesta 2014. Samalla työtarjouksista kieltäytyneiden määrä on lisääntynyt ja sitä kautta myös karenssit.

Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) vanhempi hallitussihteeri Timo Meling kertoo, että aiemmin työtarjousten tuloksia seurattiin puutteellisesti, joten käyttöön otettiin vuoden 2015 alusta uusi verkkopalvelu. Siinä työnhakijan on ilmoitettava työtarjouksiin reagoimisesta.

–Se ei riipu enää virkailijasta, vaan hakija ilmoittaa asiasta lähtökohtaisesti verkkopalvelussa, Meling kertoo Uudelle Suomelle.

Jos ilmoitusta ei tule verkkoon, järjestelmä lähettää automaattisesti työnhakijalle selvityspyynnön.

–Sen jälkeen TE-toimisto ratkaisee, onko tapahtunut jotakin mikä vaikuttaa työttömyysturvaoikeuteen.

–Järjestelmä ei ole tarkoitettu karenssiautomaatiksi. Vilpitön henkilö, joka toimii ohjeiden mukaan, ei hänelle mitään työttömyysturvaseurauksia pitäisi aiheutua, Meling sanoo.

Selvityspyyntöön pitää vastata

Jos työnhakija vastaa selvityspyyntöön, että hän ei itse pitänyt itseään sopivana työpaikkaan, sitä pidetään yleensä kieltäytymisenä, joka johtaa karenssiin. Jos taas vastaus on, että osaaminen ei työnantajan mukaan riittänyt paikkaa varten, voidaan esimerkiksi miettiä, pystytäänkö puutteita korjaamaan jollakin tavalla vaikkapa koulutuksella.

–Tällaisessa tilanteessa työttömyysturvaoikeus jatkuu entisellään, Meling sanoo.

–Jos taas henkilö ei vastaa edes selvityspyyntöön, TE-toimistolla ei yleensä ole muuta mahdollisuutta kuin katsoa, että hän on kieltäytynyt ja silloin seuraa karenssi.

TEM:n kehitysjohtaja Elisabet Heinonen sanoo, että työtarjousten osuvuus ja laatu pystytään varmistamaan aiempaa paremmin kolmen kuukauden välein tehtävissä määräaikaishaastatteluissa. Hän kertoo, että tilastoista ei saa suoraa tietoa siitä, kuinka moni tarjous johtaa työllistymiseen.

–Kun määrät ovat noin suuria eikä kuitenkaan valitusryöppyä ole tullut, varmasti ne suurimmaksi osaksi ovat ihan hyviä ja edesauttavat asiakkaiden työllistymistä, Heinonen sanoo.

–Erillistutkimuksen mukaan osuvat työtarjoukset lyhentävät työttömyyttä erityisesti nuorten kohdalla.

Osuvuudesta on tehty erillistutkimukset vuosina 2014 ja 2015. Kutakin avoinna ollutta työpaikkaa kohden tehtiin 0,9 työtarjousta vuonna 2015. Viime vuonna kutakin kuukauden aikana avoinna ollutta työpaikkaa kohden tehtiin Heinosen mukaan noin 0,5 työtarjousta.

”Suurempi valikoivuus olisi paikallaan”

Vuoden 2014 selvityksessä havaittiin, että kokonaisuutena työttömyysjaksojen kesto ei näytä lyhenevän työtarjousten avulla, mutta nuorten osalta nähtiin selkeitä myönteisiä vaikutuksia. Suurin työtarjousten määrän kasvu kohdentui tuolloin alle 35-vuotiaille, mutta myös varttuneet saivat tarjouksia aiempaa enemmän. Selvityksen mukaan eniten työtarjouksia saivat keskiasteen koulutetut ja nuoret.

Vuoden 2014 alussa enää alle puolet työtarjouksista annettiin työttömille, kun vielä vuonna 2012 luku oli 3/4. Vuonna 2014 työtarjouksia annettiin työttömiä enemmän koulutuksessa, työvoimapalveluissa ja työssä oleville. Selvityksen tarkastelujaksolla 78 prosenttia henkilöasiakkaista ei saanut yhtään työtarjousta.

Vuoden 2015 selvityksessä havaittiin, että työtarjouksen vaikutus oli heikentynyt merkittävästi vuodesta 2014. Suurin osa työpaikoista oli haettavana hakuajallisina, ja juuri tällaisten paikkojen täytössä työtarjouksien tehokkuus heikkeni. Lisäksi muut kuin hakuajalliset paikat olivat auki entistä pidempään: selvityksen mukaan näiden aukiolo yli kaksinkertaistui kahdessa vuodessa. Hakuajallisten paikkojen täyttymisen selvittäminen on selvityksen mukaan TE-toimistolle usein haasteellista, mikä voi vaikuttaa tuloksiin.

Paikoista vuorottelusijaisuudet täyttyvät nopeimmin, sitten palkkatyöt ja provisiopaikat ja viimeisenä yrittäjäpaikat. Heikentyneen tehokkuuden johdosta ”suurempi valikoivuus työtarjouksien käytössä olisi nyt paikallaan”.

–Työtarjousten massamääräinen antaminen työnhakijoille ja virkailijakohtaiset työtarjouskiintiöt johtavat kuitenkin väistämättä siihen, että yhä suurempi määrä työtarjouksia ei työnhakijoiden kannalta johda työpaikan saantiin, selvityksessä huomautetaan.

–Mikäli työnhakijoiden työnhakua koskevat tiedot eivät ole asianmukaisesti ja huolellisesti täytetyt, voi saatu työtarjous osua heikosti hakijan työnhakutoiveisiin, osaamiseen ja työllistymisedellytyksiin. Aineisto ei tähän suoraan anna näyttöä, mutta on ilmeistä, että tällaisiakin ongelmia perustietojen laadussa esiintyy, selvityksessä todetaan.