Suomen Pankin johtokunnan jäsen, entinen elinkeinoministeri ja talouskomissaari Olli Rehn varoittaa suomalaisten velkaantumisesta.

–Suomen talous on nyt jättänyt taantuman taakseen. Nopea velkaantuminen ei palvele nopeampaa talouskasvua, vaan sisältää ylivelkaantumisen riskin, Rehn kirjoittaa blogissaan.

Rehn korostaa, että Suomessa ei kannata tuudittautua siihen, että rahoitusjärjestelmän vakaus olisi jotenkin automaattisesti taattu ilman kunnolla toimivaa sääntelyä. Hän muistuttaa, että Finanssivalvonnan (Fiva) tehtävä on pitää huolta siitä, että rahoitusvakautta ylläpitäviä sääntöjä noudatetaan.

–Kestävä kasvu voi syntyä vain vakaissa rahoitusoloissa. Vakaus on yksittäisen kansalaisen etu. Ylivelkaantumisella on pahat jäljet, eikä pankkivalvoja voi seisoa tumput suorana sen uhatessa, Rehn painottaa

Euroopan järjestelmäriskikomitea ESRB varoitti Suomea viime vuoden lopulla kotitalouksien korkeasta ja kasvavasta velkaantumisesta. Kotitalouksien velkaantumisaste Suomessa oli vuoden 2016 lopulla 127 prosenttia käytettävissä olevista tuloista. Komitean mukaan velkaantuminen voi muodostaa riskin rahoitusjärjestelmän vakaudelle ja reaalitalouden kehitykselle keskipitkällä aikavälillä. Myös Kansainvälinen valuuttarahasto IMF kiinnitti joulukuussa huomiota kotitalouksien kasvaneeseen velkaantumiseen.

Lue myös: Suomelle varoitus Euroopasta – syynä tavallisten suomalaisten velkaantuminen

Näihin varoituksiin on Rehnin mukaan suhtauduttava vakavasti. Hän huomauttaa, että mainituissa varoituksissa kiinnitetään huomiota siihen, että Suomen viranomaisilla ei ole lakiin perustuvaa mahdollisuutta asettaa rajoituksia lainanottajan tuloihin suhteutetulle lainanotolle, veloille tai velanhoitokustannuksille.

–Vaikka rahoitusjärjestelmän vakauteen ei kohdistu Suomessa välittömiä uhkia, on välttämätöntä, että kansainvälisten asiantuntijoiden esittämiin, kiistämättömiin epäkohtiin puututaan. Myös Suomen Pankki on korostanut tarvetta vahvistaa makrovakausvälineitä. Finanssivalvonta puolestaan kiinnitti vastikään huomiota siihen, että asuntoluottojen säästövelvoitetta kierretään rinnakkaisilla kulutusluotoilla, Rehn toteaa.

Suomen Pankin tammikuun lopulla julkistamien tilastojen mukaan asuntolainojen takaisinmaksuajat pidentyivät vuonna 2016 miltei puolen vuoden verran vuodesta 2015 ja lähes vuoden verran vuodesta 2014. Vuonna 2016 uusien nostettujen asuntolainojen keskimääräinen takaisinmaksuaika oli 19 vuotta, kun se vuonna 2015 oli 18 vuotta ja 7 kuukautta sekä vuonna 2014 puolestaan 18 vuotta ja kaksi kuukautta.

Samaan aikaan uusia asuntolainoja nostettiin enemmän. Kotitaloudet nostivat vuoden mittaan uusia asuntolainoja lähes 18 miljardin euron arvosta, eli kahdeksan prosenttia enemmän kuin vuonna 2015 ja 18 prosenttia enemmän kuin vuonna 2014.

Suomalaisten velkaantumista kommentoi viimeksi tammikuun lopulla Danske Bankin ekonomisti Henna Mikkonen. Hän muistutti, että valtaosa suomalaisten varallisuudesta on kiinni asunnoissa. Se tarkoittaa Mikkosen mukaan sitä, että asuntojen hintojen alueellinen eriytyminen aiheuttaa eriytymistä myös varallisuuskehityksessä.

Lue lisää:

Vakava varoitus suomalaisten velkaantumisesta: ”Pelivaraa on hyvä jättää”

Huoli suomalaisten velkaantumisesta: ”Riski uusista ongelmista kasvaa”

Suomen Pankki huolestui asuntolainoista: ”Velkaantuneet kotitaloudet supistavat kulutustaan, mikä syventää kriisejä”

Huomio suomalaisten veloista: ”Löytyy myös pienituloisista”