Suomen hallitus valmistelee uutta yritysten maastapoistumisveroa. Valtioneuvosto tiedotti valmisteluun liittyvästä lausuntokierroksesta perjantaina.

Hallituksen mukaan ehdotetut lakimuutokset turvaisivat Suomen verotusvaltaa ja verotuloja. Ehdotuksen mukaan varojen realisoitumaton arvonnousu katsottaisiin veronalaiseksi tuloksi, jos Suomella ei siirron vuoksi olisi enää verotusoikeutta muualle siirtyneisiin varoihin.

LUE MYÖS: Mikko Kärnä hämmästyi Maria Ohisalon lausunnosta – Kertoo hallitusneuvotteluiden taustapaperin kirjauksesta

”Ehdotuksen mukaan varojen realisoitumaton arvo katsottaisiin veronalaiseksi tuloksi silloin, kun verovelvollinen siirtää Suomessa sijaitsevasta kiinteästä toimipaikastaan varoja tai kiinteän toimipaikan liiketoiminnan toisessa valtiossa olevaan päätoimipaikkaansa tai kiinteään toimipaikkaansa ja Suomella ei siirron johdosta olisi enää verotusoikeutta kyseisiin varoihin”, hallituksen julkaisema lakiluonnos toteaa.

Veroa ei tarvitsisi maksaa, kun varojen siirto liittyy arvopapereiden rahoitukseen, varat on asetettu vakuudeksi tai varojen siirto tapahtuu vakavaraisuusvaatimusten täyttämiseksi tai likviditeetin hallinnan vuoksi ja varojen on tarkoitus palautua Suomeen vuoden kuluessa.

”Arvo, joka katsottaisiin veronalaiseksi tuloksi, määriteltäisiin laissa maastapoistumisarvoksi”, luonnos jatkaa. Tämä määrittely on siis valmistelussa vielä edessä.

Epäselvää on myös se, minkä verran lainsäädännön muutoksen arvioidaan turvaavan euromääräisesti valtion verotuloja.

LUE MYÖS: Sdp:n julistus ihmetyttää – Yrittäjä: ”Joutuisin purkamaan molempien nollatuntilaisten sopimukset”

Lausuntokierros jatkuu elokuun 8. päivään saakka ja lait tulisivat voimaan jo 1. päivänä tammikuuta 2020.

Lakiehdotus on herättänyt tuoreeltaan keskustelua sosiaalisessa mediassa. Monet yrittäjät kauhistelivat perjantaina lakiehdotusta. Myös Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi antoi ajatukselle tylyn tuomion omassa tviitissään.

Hänen mielestään Suomen ”verotuksen tasossa on jo pahasti jotakin vialla, jos pitää maasta pakenevia yrityksiä ryhtyä jahtaamaan”.

Tiedote sai Aalto-yliopiston rahoituksen professorin Vesa Puttosen jopa hauskalle tuulelle.

Valtioneuvoston tiedotteen mukaan kyseessä on muutos, jolla pyritään yhdenmukaistamaan EU-maiden verojärjestelmiä ja poistamaan harmonisoimattoman järjestelmän ongelmia. Samansuuntaista lainsäädäntöä on jo voimassa useissa EU-maissa, kuten Ruotsissa ja Saksassa.

Lakiin kuuluisi myös veron lykkäysmahdollisuus viidelle vuodelle silloin, kun varat siirtyvät toiseen EU:n jäsenvaltioon tai Euroopan talousalueella sijaitsevaan valtioon, jolla on Euroopan unionin kanssa sopimuksen keskinäisestä avunannosta verosaatavien perinnässä.

Sdp:n veropoliittinen asiantuntija Lauri Finér selvensi asiaa vastauksessaan Romakkaniemelle.

Lakiehdotus liittyy vuonna 2016 EU:ssa sovittuun yritysten veronkiertoa ehkäisevään direktiiviin. Se velvoittaa jäsenmaita tekemään tarvittavat muutokset kansalliseen lainsäädäntöön 31. joulukuuta 2019 mennessä.

Finérin mukaan maastapoistumisvero on huono ilmaisu. Samasta verosta onkin käytetty myös nimeä arvonnousuvero.

Veron tarkoitus on kohdentaa verotusoikeus valtiolle, jossa ollessaan yrityksen arvonnousu on kertynyt. Tämä vastaa kansainvälisen verotuksen keskeistä periaatetta, jonka mukaan ensisijainen verotusoikeus on maalla, jossa tulo on kertynyt.

LUE MYÖS: Miten Rinteen hallitus korvaa aktiivimallin? – Työministeri Harakka toi esiin ongelman ja ensimmäiset 9000 uutta työpaikkaa: ”Hieno aloitus”

Päivitys 18.6. klo 8:43: Otsikkoa muokattu. Lakiehdotuksen tausta on vuodessa 2016, joten kyseessä ei ole Rinteen hallituksen alulle panema esitys.