Mahdollisesta Nato-jäsenyydestä ei tule eikä siitä käytännössä voi päättää kansanäänestyksellä, esittää valtiotieteen tohtori, dosentti Markku Salomaa tänään ilmestyneessä kirjassaan.

Puhutaan Natosta (Docendo) on Nato-jäsenyyden kannattajaksi tiedetyn Salomaan puheenvuoro Suomen sotilaallisen liittoutumisen puolesta.

Salomaan mukaan puheet neuvoa-antavan Nato-kansanäänestyksen järjestämisestä ovat epärealistista haikailua. Tätä hän selittää Naton jäsenyysprosessilla.

– Asiaan liittyy niin paljon ongelmia, että kansanäänestys ei ole realismia, Salomaa kirjoittaa.

– Missä vaiheessa prosessia mahdollinen kansanäänestys ehkä järjestettäisiin? Ennen jäsenhakemuksen jättämistä, jolloin ei tiedetä avaako NATO neuvottelut? Neuvottelutuloksen synnyttyä, jolloin liittymispöytäkirja menee jo jäsenmaiden parlamentteihin? Vai vasta, kun NATO on päättänyt jäsenyydestä ja on esittänyt kutsun saapua muodolliseen jäseneksiottoseremoniaan NATO:n seuraavaan huippukokoukseen?

Salomaan mukaan kansanäänestyksen järjestäminen olisi kuukausia vievä prosessi, jollaiseen Suomella ei olisi aikaa Naton alkaessa houkutella ulkopoliittista johtoa.

– Suomen varaukset huomioon ottaen sellainen tilanne, josta seuraisi tarve hakeutua NATO:n turvallisuustakuitten suojaan, olisi niin kiireellinen, että Suomi joutuisi kaikin keinoin nopeuttamaan jäsenyysprosessia, jonka normaali kesto on keskimäärin 18 kuukautta, Salomaa perustelee.

– Neuvon kysyminen kansalta osoittaisi poliittisen johdon neuvottomuutta ja halua piiloutua kansalaisten selän taakse. Asiaan liittyy myös riski, että kansa ei tietäisi tilanteen vakavuutta ja ymmärtämättömyyttään hylkäisi asian.

Tällaisessa oletetussa tilanteessa olisi Salomaan logiikan mukaan viisainta toimia ”niin nopeasti kuin perustuslaki antaa mahdollisuuden”. Suomen perustuslaki ei edellytä kansanäänestystä Natosta, vaan Nato-sopimuksesta päättäisi eduskunta yksinkertaisella enemmistöllä, Salomaa selventää.

– Päinvastoin, Suomen perustuslaki antaa tässä kysymyksessä yksiselitteisen vallan tasavallan presidentille, hallitukselle ja eduskunnalle. Poliittisen johdon on tunnettava tilanne ja osattava harkita oikea hetki, että jäsenyyden hankkimiselle on aikaa ja että se menee läpi NATO:ssa, Salomaa kirjoittaa.