Presidentti Sauli Niinistö komensi valtio-omisteisen energiayhtiö Fortumin mukaan Fennovoiman ydinvoimahankkeeseen, jotta ydinvoimalahanke toteutuisi, paljastaa uutuuskirja Mäntyniemen herra (Into Kustannus).

Presidentti Sauli Niinistöstä kertovassa uutuuskirjassa kuvaillaan presidentin ja hallituksien välistä ulkopoliittista valtakamppailua vuosina 2014 ja 2015. Maanantaina julkaistavan kirjan ovat tehneet Aamulehden artikkelitoimituksen päällikkö Matti Mörttinen ja politiikan toimittaja Lauri Nurmi.

Suomen hallituksien ja tasavallan presidentin välillä käytiin vuosina 2014 ja 2015 ankara kamppailu ulkopoliittisesta vallasta. Presidentti Niinistö olisi kesällä 2015 halunnut päästää Venäjän duuman puhemiehen Sergei Naryškinin ja viisi muuta venäläistä poliitikkoa Suomeen, kun Helsingissä juhlittiin vuonna 1975 pidetyn ETYK-konferenssin 40-vuotismerkkipäivää.

Kolme päätöksenteon vaiheet tuntevaa lähdettä kertoo, että Sauli Niinistö oli tasavallan presidentin ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisessa valiokunnassa (TP-UTVA) eri mieltä Naryškinin maahantulosta kuin ulkoministeri Timo Soini ja kokoomuksen puheenjohtajana toiminut Alexander Stubb. EU-politiikkaa johtava hallitus ei halunnut vaarantaa Euroopan unionin Venäjä-politiikan yhtenäisyyttä, eikä venäläispoliitikkoja päästetty Suomeen.

TP-UTVA:ssa asiasta ei äänestetty, koska ulkopolitiikan johtamisessa pyritään viimeiseen asti välttämään avointa erimielisyyttä. Tapaus Naryškin oli esillä peräti kolmessa kokouksessa (3.6., 12.6. ja 26.6.2015).

Kun Suomi oli julkistanut ratkaisunsa, Venäjän ulkoministeriö nimitti sitä avoimen vihamieliseksi ja kutsui Suomen Moskovan suurlähettilään Hannu Himasen puhutteluun.

Selkkaukseen kytkeytyi Fennovoiman ydinvoimalan rakentaminen Pyhäjoelle. Laitoksen reaktoritoimittajaksi ja rahoittajaksi oli tulossa Venäjän valtion energiayhtiö Rosatom.

Ydinvoimalan kohdalla presidentti Niinistö söi omat sanansa. Presidentti Vladimir Putin otti Fennovoiman ydinvoimalan esiin Niinistön vieraillessa Moskovassa.

–Teemme kaikkemme niin, että hanke toteutetaan tehtyjä sopimuksia tiukasti noudattaen, Putin tähdensi Novo-Ogaryovossa.

Niinistö sanoi seuraavasti: ”Poliittiset päätökset on tehty, ja voimme sanoa, että asia on nyt projektiin osallistuvien yhtiöiden käsissä.” (16.6.2015)

Näin ei lopulta ollut, vaan Niinistö soitti kuukautta myöhemmin Putinille "lepyttelypuhelun" Naryškinin maahantulon epäämisen jälkeen. Kreml paljasti, että presidentit puhuivat ”erityisistä” kahdenvälisistä hankkeista (15.7.2015).

Niinistön sovinnoneleeseen kytkeytyi tasavallan presidentin vaikutusvallan ulottuminen pörssiyhtiö Fortumin päätöksentekoon.

Suomessa Fennovoima oli vastatuulessa. Eduskunta oli asettanut hankkeen kotimaiselle omistukselle 60 prosentin alarajan. Kesäkuun lopussa oli alkanut näyttää ilmeiseltä, että ehto ei täyttyisi. Kuin tyhjästä uudeksi osakkaaksi ilmestyi kroatialainen Migrit Solarna Energija -yhtiö, josta kukaan ei ollut ennen kuullutkaan. Nopeasti paljastui, että asialla olivat venäläispankkeihin kytkeytyneet bulvaanit.

Työ- ja elinkeinoministeriö julkisti 16. heinäkuuta 2015 odotetun ratkaisunsa: bulvaani ei kelvannut kotimaiseksi, EU-maasta tulevaksi, osakkaaksi.

Ulkopolitiikan päätöksentekoa ja tapahtumien yksityiskohtia tuntevat lähteet kertovat, että presidentti Niinistö teki pääministeri Juha Sipilälle ja Fortumin hallituksen puheenjohtajalle Sari Baldaufille tiettäväksi tilanteen vakavuuden. Suomen ja Venäjän valtiolliset suhteet vahingoittuisivat, ellei Fortum pelastaisi Fennovoimaa eli Rosatomin käyntikorttia länteen. Samalla olisivat vaarantuneet Fortumin miljardiomistukset Venäjällä.

Hallitus pakotti Niinistön tahdon mukaisesti Fortumin osakkaaksi "suomalaiselle yhteiskunnalle tärkeään hankkeeseen".

Lue lisää: Fortum: ”Teimme Fennovoima-päätöksen omista lähtökohdista”

Presidentti Niinistö on haluton vastaamaan suoraan siihen, kuinka suuri on Fortumin Venäjälle sijoittamien miljardien turvallisuuspoliittinen painoarvo Suomelle.

–Niillä on erityisesti Fortumille suuri talousarvo. Näin minä olen ymmärtänyt. He ovat aika pitkän historian puitteissa Venäjälle sijoittaneet, ja kyllä kait liiketoimintaa harjoittava yhtiö sijoittaa niin, että se laskee saavansa takaisin, Niinistö vastasi kesäkuussa 2018.