Asenteet maahanmuuton ja ympäristöasioiden suhteen kulkevat yhä enemmän käsi kädessä ja asenteet ovat polarisoituneet, kertoo Helsingin yliopisto tuoreen tutkimuksen pohjalta. Tutkimustulos pohjaa Ylen vaalikonevastauksiin kuntavaaleissa 2012 ja 2017.

Tutkijoiden havaintojen mukaan perussuomalaisten maahanmuuttoasenteet ovat kehittyneet aiempaakin kielteisemmiksi, kun taas maahanmuuttomyönteisin puolue, vihreät, on muuttunut aiempaakin maahanmuuttomyönteisemmäksi.

Kyseiset asenteet ovat mielenkiintoista kyllä myös yhteydessä ympäristöasenteisiin, tutkijat toteavat. Yksi merkki kasvaneesta polarisaatiosta on juuri se, että kysymykset, jotka eivät itsestään selvästi kuulu yhteen, ovat yhä enemmän alkaneet kuulua yhteen, tiedotteessa todetaan.

”Esimerkiksi on nähtävissä, että tietty suhtautuminen ympäristökysymyksiin on yhteydessä tietynlaiseen suhtautumiseen maahanmuuttokysymyksiin. Kun poliittisia kysymyksiä liitetään yhteen tällä tavoin, jää jäljelle yhä harvempia teemoja, joiden parissa tehdä yhteistyötä puoluerajojen yli”, sanoo sosiaalipsykologian professori Jan-Erik Lönnqvist Helsingin yliopiston Svenska social- och kommunalhögskolanista.

Lönnqvist on johtanut tutkimusryhmää, joka on tarkastellut ehdokkaiden asenteita kuntavaaleissa vuosina 2012 ja 2017. Tutkimus osoittaa, että suhtautuminen pakolaisiin muuttui myönteisemmäksi kaikissa puolueissa vuonna 2017 verrattuna vuoteen 2012, poikkeuksena perussuomalaiset.

Saman ajanjakson aikana asenteet ympäristökysymyksissä muuttuivat niin, että etenkin perussuomalaiset kokivat kysymyksen vähemmän tärkeänä.

”On ikävää, että näiden kysymysten välille on luotu yhteys, ja että perussuomalaiset niin selkeästi näkevät vihreät vihollisenaan. Voisihan meillä myös olla kansallismielinen, populistinen puolue, joka kokee, että Suomen luonto ja kansallismaisema ovat suojelemisen arvoisia. Ajatellaan vaikkapa perinteistä Suomi-kuvastoa. Voihan toisaalta myös olla äänestäjiä, joille luontoarvot ovat tärkeitä ja jotka mielellään äänestäisivät Vihreitä, mutta jotka ovat eri mieltä maahanmuuttokysymyksissä”, Lönnqvist pohtii tiedotteessa.

Lisäksi ympäristökysymys menetti merkitystään keskustan ja kokoomuksen ehdokkaiden joukossa.

Puolueiden välisen polarisaation kääntöpuoli on se, että puolueista on tullut sisäisesti yhtenäisempiä. Lönnqvistin mukaan puolueissa on vähemmän tilaa monimuotoisuudelle ja uudet ehdokkaat muistuttavat yhä enemmän toisiaan.

”Toisaalta tämä kehitys voi olla hyväkin asia. Nyt puolueet seisovat yhtenäisemmin ja selkeämmin joidenkin asioiden takana, ja äänestäjät voivat kokea, että äänestämisellä on suurempi merkitys. Kuluttajanäkökulmasta tämä voidaan nähdä myönteisenä kehityksenä – puolueiden välillä on suurempia eroja.”

Tutkimuksen mukaan polarisaation veturina toimivat pääsääntöisesti puolueiden miesehdokkaat. Arvovertailussa äärimmäisimmät mielipiteet löytyivät miehiltä.

LUE MYÖS:

”Tulossa 2000-luvun vilkkaimmat eduskuntavaalit” – Ennakkoäänestys päättyi, Helsingissä näkyy piikki

”Käsittämätöntä”, ”Sellaista meidän ei pitäisi sanoa” – Antti Rinteen Nato-kommentti kuumensi tunteita HS-tentissä

Kysely: Suomalaisilta tyrmäys Antti Rinteen ja Petteri Orpon sinipunalle – ”Halutaan joko porvarihallitus tai punavihreät”