Oppivelvollisuusiän nostaminen jakoi mielipiteet jyrkästi opetusalan ammattijärjestön OAJ:n järjestämässä vaalitentissä lauantaina. Esiin nousi professoreista koostuvan talouspolitiikan arviointineuvoston raportti, jonka mukaan oppivelvollisuusiän pidentäminen lisäsi merkittävästi toisen asteen tutkinnon suorittaneiden osuutta nuorissa ikäluokissa. Siitä olisi hyötyä näiden myöhemmälle työllistymiselle ja tuloille. Se lisäisi myös merkittävästi valtion verotuloja ja vähentäisi tulonsiirtoja – jopa niin paljon, että niillä voitaisiin kattaa muun muassa opintomateriaalista ja lisäresurssien tarpeesta aiheutuvat kustannukset.

”Talouspolitiikan arviointineuvosto on tätä suositellut ja perustelee sen niin syvällisesti, että veikkaan, ettei Orpo ole ehtinyt sitä lukea”, entinen opetusministeri, kansanedustaja Jukka Gustafsson (sd) kommentoi.

Valtiovarainministeri, kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo totesi lukeneensa raportin, muttei lämmennyt oppivelvollisuuden pidentämiselle.

”Ongelmat on syntyneet aikaisemmin, eivät ne ratkaise oppivelvollisuuden pidentämisellä. Nuorista täytyy pitää huolta koko polun ajan.”

Hänpainotti nuorten syrjäytymisen olevan vakava ongelma, joka näkyy muun muassa korkeina huostaanottojen määrinä.

”18 000 kodin ulkopuolelle sijoitettua lasta on liikaa. Teini-ikäisten huostaanottojen kasvava määrä kertoo siitä, että ongelmia ei nyt ehkäistä riittävän ajoissa.”

Painopistettä työssä syrjäytymistä vastaan on Orpon mukaan siirrettävä varhaisemmaksi.

”Lapsen syrjäytymisriski voitaisiin havaita esimerkiksi päiväkodissa, ja siksi varhaiskasvatukseen osallistumista pitää edistää.”

Orpon mukaan tarvitaan lisää tiedon jakamista eri toimijoiden välillä, jotta apu löytää sitä tarvitsevat. Päiväkodit, neuvolat, koulut, sosiaalitoimi ja lastensuojelu tarvitsevat yhteistyötä lasten ja perheiden parhaaksi.

”Nykyään moni kyselee, mihin yhteiskunnan rahat oikein menevät, kun eniten apua tarvitsevat eivät pääse palvelujen piiriin. Syntyy tunne, että kenelläkään ei ole kokonaiskäsitystä perheen tilanteesta, ja neuvottomuus vain kasvaa. Ihmisen tarpeiden on oltava keskipiste, ja palvelujen on oltava saatavilla silloin kun niitä tarvitaan.”

"Tämä on se todellinen katastrofi"

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho ei kannata oppivelvollisuusiän nostamista, sen sijaan hän sanoo, että luokalta toiselle pääsee nyt liian helposti.

”Meidän pitäisi kohdentaa resursseja niihin ihmisiin, joilla ei ole ensimmäistäkään tutkintoa. Tämä on se todellinen katastrofi. Emme kannata oppivelvollisuuden pidentämisestä, koska se ei puutu ongelmiin. Meillä on jo nyt ongelmana koulussa, että siellä päästetään läpi niitä, joita ei pitäisi päästää läpi.”

Vihreät kannattaa puheenjohtaja Pekka Haaviston mukaan oppivelvollisuuden ulottamista toiseen asteeseen.

”Syrjäytyneiden nuorten osalta tarvitaan erityisiä toimenpiteitä.”

Monissa maissa on Suomea korkeampi oppivelvollisuusikä. Sitä on myös nostettu viime vuosien aikana useissa Euroopan maissa. Suomessa ikä on pysynyt 16 ikävuodessa vuodesta 1957 lähtien.

Oppivelvollisuusiän nosto oli vireillä myös Suomessa vuonna 2014, mutta hanke kaatui lopulta ennen kuin esitys ehti eduskuntaan. Oppivelvollisuusiän nostoa vastustettiin ennen kaikkea kustannussyistä.

Vuonna 2014 tehdyssä tutkimuksessa arvioitiin, että oppivelvollisuusiän nosto yhdellä vuodella lisäisi julkisen sektorin kustannuksia 17–27 miljoonalla eurolla. Toisessa, Kuntaliiton arviossa kustannuksiksi arvioitiin 56 miljoonaa euroa.

Sininen tulevaisuus julkaisi oman varhaiskasvatus- ja peruskouluohjelmansa juuri vaalitentin alla.

”Kansanturvallisuuteen kuuluu keskeisesti lastemme arjen turvallisuus. Haluamme kouluturvan: koulukiusaaminen on estettävä, koulujen sisäilmaongelmat ratkaistava, ryhmäkoot pienemmäksi ja opetuksen ammattilaisille on annettava työrauha. Rauhallinen ja turvallinen ympäristö on taattava, jotta lapset ja henkilökunta voivat hyvin. Esitämme myös, että jokaisen lasten kanssa työskentelevän henkilön rikostausta tulee selvittää säännöllisesti, riippumatta työsuhteen pituudesta tai työskentelyn luonteesta”, puheenjohtaja, Eurooppa-ministeri Sampo Terho linjaa.

Siniset esittää yrittäjyys- ja työelämätietoa uudeksi oppiaineeksi peruskouluun.

”Nuorten talous- ja työelämätaitoja on vahvistettava. Koulutuksessa täytyy kannustaa yrittäjyyteen ja lisätä työelämälähtöisyyttä. Tavoitteena on, että peruskoulussa jokaiselle nuorelle tarjottaisiin mahdollisuutta yrittäjyyskasvatukseen.”