Kannabiksen laillistaminen voisi johtaa lisääntyneeseen häiriökäyttäytymiseen tai kannabiksen valvotumpaan käyttöön, arvioivat rikoskomisario sekä kriminaalipolitiikan instituutin johtaja.

Rikoskomisario Jarmo Keskitalo Helsingin huumepoliisista arvioi, että kannabiksen laillistaminen lisäisi päihteiden käyttöä ja veisi poliisin resursseja enemmän.

Kriminaalipolitiikan instituutin johtajan Kauko Aromaan mielestä kannabiksen täyskielto ei ole toimiva ratkaisu, koska se ruokkii rikollista bisnestä ja vie käytön piiloon

–Jos ongelmat olisivat pois piilosta, niihin voitaisiin puuttua paremmin, Aromaa sanoo Uudelle Suomelle.

Hän toivoo, että asialle löytyy poliittista tahtoa.

Keskitalo puolestaan näkee kannabiksen laillistamisessa ongelmia. Hän uskoo, että kannabiksen käyttö tulisi kaiken muun päihdekäytön lisäksi, ei sen sijaan.

Kannabiksen laillistaminen lisäisi päihdeongelmia ja sitä kautta poliisin tehtäviä, kuten kotikäyntejä, Keskitalo arvioi.

–Meillä on muutenkin jo päihteistä johtuvia ongelmia, hän sanoo Uudelle Suomelle.

Keskitalon mukaan poliisi on sitä mieltä, ettei kannabikseen liittyvään lainsäädäntöön ole tarvetta tehdä muutoksia.

–Kannabiksen laillistaminen toisi uhan siitä, että häiriökäyttäytyminen ja eri tyyppiset ongelmat liikenteessä lisääntyisivät, Keskitalo arvioi.

Hän korostaa, että kannabiksen käyttö lisää syrjäytymisriskiä ja erilaisia terveyshaittoja.

Keskitalo ei usko, että alkoholin tai muiden huumeiden vakiokäyttäjät siirtyisivät kannabikseen, vaan kannabikselle tulisi uusia käyttäjiä.

–Kannabiksen laillistaminen olisi signaali, että avataan mahdollisuuksia hakea erityyppisiä huumeita, Keskitalo sanoo.

Myös Aromaa myöntää, että käyttäjiä tulisi todennäköisesti lisää, jos kannabislainsäädäntöä höllättäisiin.

Keskitalo ei usko, että kannabiksen kotikasvatuksen laillistamisella olisi suuria vaikutuksia katukauppaan, sillä katukaupassa riittää tarjontaa ilman kannabistakin.

Katukaupassa liikkuu hänen mukaansa paljon esimerkiksi subuteksia ja amfetamiinia. Lisäksi internetistä voi tilata huumaavia aineita.

–Koko ajan markkinoille tulee lisää huumausaineita, joita ei vielä edes luokitella huumeiksi, Keskitalo sanoo.

Aromaa puolestaan uskoo, että kannabislainsäädännön lieventämisellä olisi positiivisia vaikutuksia.

–Jos kannabis avattaisiin kontrolloidulle jakelukanavalle, musta pörssi romahtaisi. Rikolliset jäisivät nuolemaan näppejään. Lisäksi käyttäjät saataisiin rekisteriin, joten heitä olisi helpompi auttaa, Aromaa sanoo.

Aromaan mielestä kannabiksen osittain vapauttavasta tai säädellystä käytöstä pitäisi keskustella vakavasti. Hän ei kannata kannabiksen totaalista vapauttamista, mutta vastustaa kieltolakia.

–Kieltolaki lyö pystyyn mustan pörssin ja antaa ammattirikollisuudelle huomattavat eväät toimia alalla. Se aiheuttaa korkeita hintoja ja ammattirikollisuuden mielenkiinnon, Aromaa sanoo.

Hän korostaa, että ammattirikollisuuden tukeminen ei ole kenenkään etu.

Aromaa ei kiellä kannabiksen haittoja, mutta korostaa, että kannabis on vähemmän vaarallinen kuin moni muu huume. Hänen mielestään on väärin, että kieltolaki niputtaa kannabiksen samaan kovien huumeiden kanssa.

–Ne, jotka haluavat kannabista, joutuvat markkinoille, jotka tarjoavat muitakin huumeita. Silloin on matala kynnys kokeilla kovempiakin huumeita, Aromaa sanoo.

Aromaan mukaan kolmasosa Suomen nuorista käyttää kannabista. Tutkimusten mukaan aktiivikäyttäjiä on prosentti tai pari, mutta joka kolmas alle 25-vuotias on kokeillut kannabista joskus elämänsä aikana.

–Sitä tuodaan Suomeen niin kauan, että markkinat täyttyvät, Aromaa sanoo.

–Vallitseva tilanne on se, että lievennykseen ei ole tarvetta, Keskitalo kommentoi Aromaan argumentteja.