Poliitikot vievät euroaluetta kohti liittovaltiota tukijärjestelmillä ja muilla kriisitoimillaan, katsovat asiantuntijat.

Ekonomisti Elina Berghäll Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta totesi Ylen aamu-tv:ssä, että meneillään näyttää olevan ”poliittinen projekti”. Hänen mukaansa nykymuotoinen euron rahaliitto ei vaikuta viime vuosien kehityksen nojalla optimaaliselta ratkaisulta Euroopalle, jolloin jäljelle jää kaksi vaihtoehtoa: euron hajoaminen tai liittovaltio.

–Kyllä tämä näyttää siltä, että poliittisesti pyritään siihen liittovaltioon yhä enemmän, ei tässä [Euroopan tukijärjestelmissä] muuten mitään järkeä olisi, sanoo Berghäll.

Samoilla linjoilla on tohtori Peter Nyberg, valtiovarainministeriön rahoitusmarkkinaosaston entinen osastopäällikkö. Hän sanoo Taloussanomien laajassa haastattelussa, että Euroopan kriisitoimiin liittyvät uudet järjestelmät ovat lisänneet rahaliiton integraatiota ja siirtäneet valtaa jäsenvaltioilta EU:n instituutioille.

Kehityksestä pitäisi Nybergin mukaan keskustella enemmän, vaikka kyse ei hänen tulkintansa mukaan olekaan EU:n tai EKP:n ”juonesta”. Esimerkki liittovaltioaikeista on Nybergin mukaan EKP:n pääjohtajan Jean-Claude Trichet'n äskettäinen ehdotus euromaiden yhteisen valtiovarainministeriön perustamisesta, joka tosin tehtiin täysin avoimesti.

VATT:n Elina Berghäll liittyy Euroopan lainajärjestelmien kriitikkojen kasvavaan joukkoon. Hänen mukaansa lainojen rahoittaminen uudella lainalla ei ole kestävä ratkaisu. Hänen mielestään luontevin vaihtoehto esimerkiksi Kreikan nykytilanteessa olisi velkajärjestely, eli lainojen mittavakin anteeksianto, vaikka Euroopan keskuspankki hanketta vastustaakin.

Valtiovarainministeriön neuvotteleva virkamies Martti Salmi oli eri mieltä Ylen aamu-tv:ssä. Hän muistutti velkajärjestelyn tarkoittavan velkojen anteeksiantoa, mikä olisi ”liian iso hyppäys tuntemattomaan”.

Salmen perustelu on tuttu. Jos sijoittajat menettäisivät pääomaa, jota he ovat sijoittaneet turvalliseksi katsottujen euromaiden velkakirjoihin, romahtaisi euromaiden luottamus markkinoilla ja liikkeelle lähtisi Eurooppaa ravisteleva ”shokkiaalto”.

Berghällin mielestä markkinat ovat jo huomioineet shokkiaallon, joten vaikutus ei olisi niin suuri kuin EKP väittää.

–Tää shokkiaalto, mun mielestä se tapahtui jo silloin kun tuli tää Kreikan kriisi. Nämä preemiot, suuret korkoerot, kertovat, että markkinat eivät usko, että Kreikka ikinä maksaa velkojaan. Se on täysin siellä odotuksissa tämä shokkiaalto jo, sanoi Berghäll.

Berghällin mielestä EKP:n, EU:n ja IMF:n Kreikassa näkemä viimeaikainen myönteinen kehitys on ”kaivamalla kaivettu” lisätukipaketin perusteeksi. Hänen mielestään säästötoimenpiteet eivät ole edenneet Kreikassa riittävästi.

VM:n Martti Salmi oli eri mieltä, sillä Kreikka on tehnyt kovia menoleikkauksia: valtion palkkakuluja on leikattu 30 prosenttia, muun julkisen sektorin palkkoja 15 prosenttia ja eläkkeita 10 prosenttia. Salmen mukaan uuden tukipaketin suurin este onkin se, saako Kreikka parlamentissa läpi EU:n edellyttämät uudet säästöt.