Pääministeri Antti Rinne (sd) vannoi viime viikolla eduskunnassa hallituksensa huolehtivan siitä, että työehtosopimusshoppailu ”tavalla tai toisella suomalaisesta yhteiskunnasta kitketään”. Palkittu oikeustieteilijä, työtuomioistuimen presidentti emeritus Jorma Saloheimo ei kuitenkaan usko, että hallitus tähän pystyisi.

”Työehtosopimusten vaihdoksia on vaikea kuvitella estettävän lainmuutoksella, vaikka pääministeri on sellaista luvannutkin”, Saloheimo kirjoittaa Alma Talent Pron juridiikkasivuston kirjoituksessaan.

”Vastaan tulevat hyvin nopeasti perustuslaissa turvattu yhdistymisvapaus, kansainvälisillä sopimuksilla suojattu työehtosopimustoiminnan autonomia, työntekijöiden (uusien ja vanhojen) tasapuolinen kohtelu ja joiltain osin liikkeenluovutusdirektiivikin.”

Etenkin työnantajan perustuslailliseen yhdistymisvapauteen vedottiinkin julkisessa keskustelussa heti Rinteen avauksen jälkeen.

Keskustelun niin sanotusta tes-shoppailusta on herättänyt valtionyhtiö Postin päätös siirtää pakettilajittelijoitaan liikkeenluovutuksen yhteydessä tytäryhtiöönsä sekä tämän noudattamaan uuteen työehtosopimukseen.

Pääministeri Rinne paheksui eduskunnan kyselytunnilla viime torstaina tes-shoppailua sekä valtionyhtiö Postin suunnitelmia ja kertoi hallituksen aikovan ryhtyä ehkäisemään ilmiötä.

”Hallitus huolehtii siitä, että tällainen työehtosopimusshoppailu tavalla tai toisella suomalaisesta yhteiskunnasta kitketään”, Rinne sanoi. LUE LISÄÄ:

Jorma Saloheimo kertoo, että työtuomioistuimen käytännössä on käsitelty useita tapauksia, joissa esimerkiksi toimintaansa laajentava yritys liittyy uutta toimialaa edustavaan työnantajaliittoon ja sen solmiman työehtosopimuksen alaisuuteen.

”Palkansaajapuoli saattaa väittää, ettei uusi sopimus sovellu harjoitettuun toimintaan, tai että yritys ei ole vielä vapautunut edellisestä sopimuksesta. Katkerimmat riidat syntynevät kuitenkin siitä, että ainakin osaksi samalle toimialalle on solmittu kaksi työehtosopimusta, kalliimpi ja halvempi, ja työnantaja siirtää osan toiminnastaan halvemman sopimuksen piiriin. Tämä on täysin mahdollista, kunhan se tapahtuu työehtosopimuslaissa säädetyssä järjestyksessä ja esim. työnantajaliiton sääntöjen mukaisesti”, Saloheimo taustoittaa.

LUE MYÖS:

Saloheimo huomauttaa, että tes-siirto pitää tällöin toteuttaa nimenomaan liikkeenluovutuksena, pelkkää henkilöstöä ei voi siirtää uuteen sopimukseen.

”Sellainen menettely ei kuitenkaan käy päinsä – kuten viime päivinä on harhaanjohtavasti uutisoitu – että ”yritys X siirsi 700 työntekijäänsä tytäryhtiöön ja toisen työehtosopimuksen piiriin”. Työsopimuksen toista osapuolta, kuten työnantajaa, ei pääsäännön mukaan voi vaihtaa ilman toisen osapuolen suostumusta. Järjestely täytyykin toteuttaa liikkeen luovutuksena, jossa tietty kokonainen liiketoiminta työntekijöineen ja käyttöomaisuuksineen siirretään toiseen, ehkä perustettavaan yritykseen tai alihankkijalle”, Saloheimo kirjoittaa.

Saloheimo varoisi myös termiä työehtoshoppailu.

”Termi ’työehtosopimusshoppailu’ on itse asiassa asenteellinen ja herättää mielikuvan työntekijöiden etujen heikentämiseen tähtäävästä kikkailusta. Neutraalimmin voitaisiin puhua työehtosopimuksen vaihdoksista, joita esiintyy erilaisissa tilanteissa”, hän tähdentää.

Kun kerran tes-vaihdoksia on hankala estää lakiteitse, jää työntekijäpuolen keinoksi Saloheimon mukaan turvautuminen työtaistelutoimenpiteisiin.

”Palkansaajakentässä saatetaan laajemminkin ryhtyä tukilakkoihin työriidan ratkaisemiseksi. Niiden laillisuus edellyttää kahta asiaa: lakko ei saa osaksikaan kohdistua tukea antavan ammattiliiton omaan työehtosopimukseen, ja tuettavan työtaistelun tulee olla työehtosopimuslain kannalta laillinen. Viimeksi mainitun edellytyksen täyttyminen on juuri nyt tutkittavana pakettilajittelijoiden asiassa työtuomioistuimessa vireillä olevan työrauhakanteen perusteella. Mutta työtaistelutoimillakin on vaikea saada jo toteutettua liikkeen luovutusta tai sen vaikutuksia peruutetuksi laillisesti pitävällä, osapuolten hyväksyttävällä tavalla. Tästä kertoo ajankohtaisen sovittelunkin päätyminen toistaiseksi umpikujaan”, Saloheimo kirjoittaa.

Jorma Saloheimo on oikeustieteen tohtori ja työoikeuden dosentti, joka on toiminut työtuomioistuimen presidenttinä, työtuomioistuinneuvoksena, työtuomioistuimen toisena puheenjohtajana ja työneuvoston puheenjohtajana. Hänet on palkittu Lakimiesliiton vuoden 2018 Oikeus ja kohtuus -palkinnolla elämäntyöstään työoikeuden parissa.

LUE MYÖS: