Strategiakonsultti, hallitusammattilainen Minna Isoaho ihmettelee Puheenvuoro-blogissaan korkeasti koulutettujen työmarkkinajärjestö Akavan laskelmia hallituksen työelämätoimien vaikutuksista palkkoihin.

Akavan marraskuussa tekemän laskelman mukaan niin sanottujen pakkolakien pienentävä vaikutus vuosituloon olisi 3,3–7,9 prosenttia riippuen palkasta ja loman pituudesta.

– Palkansaajia on peloteltu sillä, että lakien johdosta tavallisen työntekijän palkkapussi kevenee tuhansilla euroilla. Mutta onko asia niin, vai onko laskelmiin putkahtanut virhe? Minna Isoaho kysyy.

– Nyt kun näyttää siltä, että pakkolait ihan oikeasti saattaisivat tulla voimaan, on pääargumentiksi noussut lakien taloudelliset vaikutukset palkansaajiin. En ota tässä kirjoituksessa mitään kantaa siihen, ovatko pakkolait parempi vai huonompi vaihtoehto kuin yhteiskuntasopimus. Sen sijaan haluan selvittää, onko pakkolakien kaatamisargumenttina käytetty vaikutusarvio oikein laskettu. Mielestäni ei ole, vaan se on rajusti virheellinen, hän jatkaa.

Isoaho on tehnyt oman vastaavan laskelman työelämäuudistusten vaikutuksista vuosituloon. Isoahon laskelman esimerkkipalkansaaja tienaa 5000 euroa kuussa, hänellä on valtion pitkä loma (38 päivää) ja hän on virka-aikaa tekevä virkamies. Akavan laskelmissa on mukana vastaavan tuloluokan tilanne.

– Akavan väitteen mukaan kyseisessä tuloluokassa ansiomenetys on 7,9 % vuosituloista, kun oman laskelmani mukaan menetys on 1,25 %. Toivottavasti laskelmani on väärin, sillä on erittäin huolestuttavaa, jos virallisten neuvotteluosapuolten toimesta annetaan väärää informaatiota ja siten päätökseen vaikutetaan väärin perustein, Isoaho kirjoittaa.

Akavan pääekonomisti Eugen Koev vastaa Isoaholle, että tämä yksinkertaistaa asioita liikaa omassa laskelmassaan. Koev avaa Akavan laskelmaperusteita. LUE LISÄÄ: 5000 €/kk -laskelma: Nyt vastaa Akava

Isoaho perustelee laskelmansa eron Akavan laskelmaan sillä, että hänen mielestään osa työelämäuudistuksista ei itse asiassa vähennä henkilön vuosituloa, vaan ainoastaan vapaa-aikaa. Isoahon mielestä laskelmassa tulee ottaa huomioon vain tekijät, jotka todella vaikuttavat vuosituloon, jos se on laskelman tarkoituskin.

Esimerkiksi vuosiloman lyhennys ei Isoahon mielestä vaikuta siihen, paljonko palkansaaja tienaa vuodessa, Isoaho toteaa – vaikutus on vain siinä, että lomaa on vähemmän eli vapaa-aika vähenee.

– Kansalaisille pitäisi rehellisyyden nimissä kertoa, että sama rahamääräinen palkka kyllä maksetaan vuositasolla, mutta henkilö on 8 päivää vähemmän lomalla ja vastaavasti noina päivinä töissä. Menetys kohdistuu siis vapaa-aikaan, ei bruttopalkkaan, eikä vuosituloon, Isoaho kirjoittaa.

Hänen mielestään ainoa suunniteltu työelämäuudistus, joka vuosituloon vaikuttaa on lomarahojen leikkaus 30 prosentilla.

– Lomaraha on 50 % rahana maksetusta lomapalkasta. Eli käytännössä puolen kuun palkka. Jos esimerkkihenkilön lomarahaa leikataan, on 30% 2.500 eurosta 750 euroa. Tämä on kiistatta se vuosituloon kohdistuva menetys, joka pakkolaista hänelle aiheutuu. Se on 1,25 % vuositulosta, Isoaho kirjoittaa.

Isoahon laskelmassa 5000 euroa kuussa tienaava menettää siis vuositasolla 750 euroa, kun Akavan vastaava luku on 4999 euroa. Isoaho on tehnyt saman vertailun myös muiden tuloluokkien kohdalla.

Akavan Koevin mukaan lomaraha-asiaan liittyy kaksi eri elementtiä. Koev kertoo, että kunnilla lomaraha pienenee automaattisesti, kun lomaoikeus supistuu.

– "Pakkolakien" lomarahaleikkaus tulee tämän päälle, eli kuntasektorin yleisessä sopimuksessa [lomarahan] leikkaus suhteessa kuukauden kokonaispalkkaan on yhteensä 41,7 % ja vaikutus vuosituloon on tosiaan 2,2 %, 5000 euron kuukausipalkalla (63 300 vuositulolla) tämä tarkoittaa 1393 euroa tulon menetystä, Koev kertoo.

Isoaho on lisäksi laskenut myös, millainen menetys palkansaajalle tulee, jos menetetty vapaa-aika lasketaan mukaan. Tämä laskennallinen menetys on hänen mukaansa 3023 euroa vuodessa.

– Jää vielä melkoinen ero Akavan esittämään 4 999 euron “vuositulomenetykseen”. Siihen summaan päästään, jos em. lisäksi lasketaan mukaan 9 yksittäistä palkatonta sairaslomapäivää, eli rahaksi muutettuna 1 976 euroa esimerkkituloluokassa, Isoaho kirjoittaa.

Koevin mukaan Isoaho on laskelmassaan myös käyttänyt väärää lukua, kun kuukausipalkka on jaettu 22 päivällä päiväpalkan saamiseksi.

– Vuodessa nimittäin ei ole 12*22=264 työpäivää, koska on lomat, arkipyhät ja keskimäärin 10 päivän sairasteluja sekä muita poissaoloja. Yhden työpäivän hinnaksi on tavanomaista arvioida 0,45 % vuositulosta, eikä 0,38 % kun kirjoittajan laskelmassa, hän toteaa.