Suomen poliisin ja maahanmuuttajien välillä on molemminpuolisia ennakkoluuloja, jotka hankaloittavat osapuolten välistä yhteistyötä ja kanssakäymistä, esittää valtiotieteen maisteri Stephen Egharevba Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan.

Tutkijan mukaan kulttuurierojen vaikutusta maahanmuuttajien ja virkavallan suhteeseen tulee selvittää ja osapuolten tietämystä toisistaan lisätä, jotta orastavat ongelmat eivät eskaloidu yhteiskunnalliseksi jakautumiseksi.

Tutkimuksessa tarkastelun kohteena on poliisin toiminta Turussa asuvien afrikkalaisten maahanmuuttajien parissa. Ääneen pääsevät sekä poliisit että maahanmuuttajat.

Tutkimuksen mukaan sekä poliisin että maahanmuuttajien käsitykset toisistaan pohjautuvat jossain määrin ennakkoluuloihin, vähäiseen luottamukseen ja puutteellisiin tietoihin. Nämä yhdistettynä maahanmuuttajien puutteelliseen kielitaitoon voivat johtaa siihen, että osapuolet eivät ota yhteyttä toisiinsa edes silloin, kun tarvetta todella olisi, uskoo Egharevba.

Jotkut tutkimukseen haastatellut maahanmuuttajat kokivat myös tulleensa suoranaisesti syrjityksi poliisin toimesta. Tämä vähättelyn kokemus saattaa johtua osin väärinymmärryksistä, lisää tutkija, mutta asia tulee selvittää.

–Tällaisen [syrjinnän] esiityminen Suomen poliisissa tulee tutkia kiireellisesti; jos sitä esiintyy, siihen tulee puuttua, toteaa Egharevba.

–Jos asiaan ei puututa, se voi johtaa sosiaalisiin ja poliittisiin seurauksiin koko väestön kannalta, kuten mellakoissa Britannian Bristolissa ja Ranskan Pariisin lähiöissä on nähty, tutkija viittaa maahanmuuttajien ja poliisin eriytymiseen muualla Euroopassa.

Toisaalta mahdollista syrjintää tai edes toisen osapuolen kokemusta siitä pahentavat maahanmuuttajien huonot kokemukset poliisista lähtömaassaan, alhainen koulutustaso ja kielimuuri.

–Monet vastaajista tulevat maista, joissa ihmisoikeudet eivät ole taattuja eikä niistä keskustella julkisesti. Tämän tietäen on helpompi ymmärtää, miksi jotkut maahanmuuttajat ovat skeptisiä virkavallan avun suhteen. Tutkimuksessa selvisi lisäksi, että monet vastaajat eivät juuri tunne ihmisoikeuksia.