Nordean päävaluuttastrategi Jussi Hahtela varoittaa Suomen valtiota jatkamasta velkaelvytystä.

-Matalien korkojen aikana on helppo tuudittautua ajatukseen, että lisävelka ei tunnu missään. Tällä hetkellä valtionvelan vuotuiset korkokulut ovat noin kaksi miljardia euroa. Mikään ei kuitenkaan ole ikuista. Ei sen enempää matalien korkojen aikakausi kuin Suomen luottoluokituskaan. Velanoton jatkaminen, korkeampi yleinen korkotaso ja luottoluokituksen lasku kasvattaisivat korkokuluja helposti miljardilla eurolla, Hahtela varoittaa blogissaan.

Hän huomauttaa, että miljardi euroa on lähes kaksi prosenttia valtion 55 miljardin euron budjetista. Saman verran valtio kerää vuodessa autoveron tuottoina. Ja kyse olisi siis pelkästään koroista.

-Jokainen asuntovelallinen tietää, että isossa kuvassa ei riitä, että selviää lainojen koroista. Velkaa pitää pystyä myös lyhentämään, Hahtela toteaa.

Hän sanoo, että Suomen ongelma ei ole niinkään velan taso vaan velkaantumisvauhti. Vuodesta 2009 lähtien Suomen valtio on Hahtelan mukaan velkaantunut keskimäärin yhdeksän miljardia euroa vuodessa.

-Jos lisävelka olisi käytetty investointeihin, velkaantumisessa ei olisi mitään ongelmaa. Hyvä investointi maksaa itsensä takaisin. Suomen tapauksessa velkaantumisella on kuitenkin paikattu valtion tulojen ja menojen välistä kuilua. Valtion tulot niiasivat globaalin finanssikriisin jälkeen, mutta julkiset menot jatkoivat kasvuaan. Käyttötarkoituksen osalta Suomen julkinen velka on pitkälti syömävelkaa, joka ei täytä järkevän velanoton kriteereitä, Hahtela kommentoi.

Suomen julkinen velka on 110 miljardia euroa. Se on 57 prosenttia bruttokansantuotteesta. Hahtela vertaa lukua euromaihin, joiden julkisen velan BKT-osuus on yhteensä 96 prosenttia ja Japaniin, jossa se on 245 prosenttia.