Korona-tilanteessa on huomattu, että Suomessa ei ole selkeää kanavaa tai ohjeistusta naapuriavulle, tiedottaa Suomen pelastusalan keskusjärjestö (SPEK).

Naapuriapua on yleisimmin kauppa-apu, mutta myös esimerkiksi lemmikin vieminen hoitoon tai autettavan paloturvallisuuden varmistaminen, jotta vältytään pelastustoimen tarpeettomalta kuormittumiselta.

SPEK teki maaliskuussa kyselyn naapuriavusta. Selvisi, että moni naapuriapua tavanomaisissa olosuhteissa tarjoava ihminen kuuluu itse riskiryhmiin, joten uusia naapuriavuntarjoajia tarvitaan lisää.

Kyselystä käy myös ilmi, että naapuriavun tarjoaminen ja vastaanottaminen on toistaiseksi ollut pirstaleista. Naapuriavun sisältö vaihtelee laajasti ja naapuriapuun liittyy paljon turvallisuuteen ja maksamiseen liittyviä huolia.

Suomessa on siis tarve naapuriavun selkeämmälle koordinaatiolle, jotta naapuriapua annetaan turvallisesti. On myös tärkeää saada korona-apua tarvitsevat ja sitä tarjoavat kohtaamaan. Parhaat edellytykset koordinointiin on kunnilla.

”Vakavan koronan riskiryhmiin kuuluu yli miljoona suomalaista. Noin 870 000 heistä on yli 70-vuotiaita. Eläkeliiton helmikuussa tekemän tutkimuksen mukaan 65 % kotona asuvista iäkkäistä olisi tarvinnut enemmän apua päivittäisiin toimintoihinsa ja lääkehoitonsa toteuttamiseen jo ennen koronaa. Nyt kotona asuvien iäkkäiden selviytyminen vaikeutuu eristäytymisen vuoksi ja lääkehoidon turvallisuus uhkaa vaarantua”, SPEK toteaa tiedotteessaan.

SPEK patistelee kuntia toimimaan ja huomauttaa, että kuntien nettisivujen avulla voitaisiin helpottaa valtakunnallista kansalaisviestintää. SPEK ja Eläkeliitto suosittelevatkin nyt, että jokainen kunta lisäisi tiedon paikkakunnalla välitettävästä naapuriavusta kunnan verkkosivujen etusivulle.

Neljännes kunnista ei kertonut korona-avusta etusivulla

SPEK selvitti 100 eri kokoisen ja eri puolilla maata sijaitsevan kunnan nettisivuilta korona-avun helppoa löydettävyyttä. 26 prosenttia kunnista ei kertonut koronaan liittyvästä avusta etusivuillaan mitään. 33 prosentilla kunnista tieto avusta oli kahden klikkauksen päässä eli ei välttämättä helposti löydettävissä.

Selkokieltä korona-avusta kertomisessa käytti hyvin harva kunta, vaikka kohderyhmään kuuluu monia sitä tarvitsevia.

”Ongelmana tällä hetkellä on se, että avun tarvitsijat eivät välttämättä löydä tai kehtaa pyytää apua. Moni avuntarvitsija ei käytä sujuvasti nettiä, eivätkä kauempana asuvat omaisetkaan tiedä, mistä toisen paikkakunnan avun löytää.”

Osa kunnista soittaa nyt läpi yli 70-vuotiaita, mutta SPEK huomauttaa, että vakavan koronan riskiryhmiin kuuluu lisäksi sairauden takia noin 200 000 18–69-vuotiasta. Myös riskiryhmiin kuulumattomat esimerkiksi yksinhuoltajat saattavat tarvita naapuriapua.

Naapuriapua annetaan SPEKin mukaan kuntien koordinoiman avun lisäksi muun muassa sosiaalisen median kanavien, seurakuntien, järjestöjen ja Nappi Naapuri -palvelun kautta.

THL tarkisti uudet ohjeet

SPEK on luonut ohjeet naapuriapua antaville ihmisille yhteistyössä Eläkeliiton kanssa. Niissä neuvotaan, miten naapuriapua voi antaa turvallisesti.

Ohjeissa on huomioitu koronatilanteen lisäksi riskiryhmien asumisturvallisuus laajemminkin. Ohjeet on tarkistettu Terveyden ja hyvinvoinnin (THL) laitoksella.

Naapuriapua voi olla myös vinkkaaminen auttavaan puhelimeen. Tietoa niistä on kerätty naapuriapuohjeisiin. Esimerkiksi tällä viikolla aloittanut Eläkeliiton juttuluuri -puhelinpalvelu tarjoaa ikäihmisille mahdollisuuden jakaa elämän iloja ja suruja.

Juttuluuri ei ole kriisipuhelin, eikä se anna asiantuntijatietoa tai neuvoja esimerkiksi koronatilanteeseen liittyen. Se antaa kuitenkin ikääntyneille mahdollisuuden sanoittaa ääneen tilanteen aiheuttama ahdistus ja pelko myötäelävän kuuntelemisen kautta arkisista asioista keskustelemisen lisäksi.

Näin annat naapuriapua turvallisesti

Uudet ohjeet on selostettu seikkaperäisesti täällä, mutta syytä olisi muistaa ainakin nämä:

1. Älä tarjoa naapuriapua, jos olet yli 70-vuotias, kuulut riskiryhmään, joudut olemaan karanteenissa tai sinulla on hengitystieinfektion oireita. Jos saat edes yhden oireen seuraavista, älä vie ostoksia edes ulko-ovelle ja pysy kotona: kuume, yskä, hengenahdistus, lihaskipu, väsymys, ripuli tai pahoinvointi.

2. Esittäydy aina. On hyvä jutella puhelimessa, ennen naapuriavun antamista.

3. Sovi ostoksista ja maksamisesta etukäteen. Verkkomaksaminen on turvallisinta esimerkiksi verkkopankin ja MobilePayn kautta. Kysy, voiko lähiomainen hoitaa maksun, jos autettava ei itse siihen pysty. Käteismaksuissa kannattaa käyttää mielellään tasarahaa, jotka laitetaan kirjekuoreen tai pikkupussiin, joissa vaihtorahat ja kuitti palautetaan ostoskassin mukana.

4. Maksukorttia ei saa luovuttaa toiselle henkilölle! Se on maksuvälinepetos.

5. Apteekissa käyntiin tarvitset autettava Kela-kortin, apteekkiasiointivaltuutuksen tai potilasohjeen, joka vastaa paperista reseptiä. Valtuutuksen voi antaa Suomi.fi-verkkopalvelussa.

6. Älä mene sisään asuntoon, ellei se ole aivan välttämätöntä. Jos joudut menemään sisään, muista kahden metrin turvaväli ja pese ensin kädet saippualla tai käsidesillä.

7. Jos epäilet, että autettavalla saattaa olla korona, pyydä autettavaa pysymään kotona, poistu paikalta ja pidä yhteyttä puhelimitse. Ohjaa autettava Omaolo-kyselyyn. Omaolosta saa lisäohjeet. Pyydä autettavaa soittamaan tai soita itse kunnan terveyspalveluihin.

8. Jos autettava asunto on hyvin epäsiisti tai autettavan toimintakyky poikkeuksellisen huono olosuhteisiin nähden, ota yhteyttä kunnan sosiaalitoimeen.

9. Hätätilanteessa soita 112. Koronaviruksesta voi kysyä puhelinneuvonnasta numerosta 0295 535 535 arkisin klo 8–21 ja lauantaisin klo 9–15.