Suomen pitää EU:n puheenjohtajuuskaudellaan saada läpi selvä ilmastotavoite vuoteen 2050 asti ja oikea tavoite olisi hiilineutraalius, katsoo Energiateollisuuden toimitusjohtaja Jukka Leskelä.

Fingo järjestää yhteistyössä Uuden Suomen kanssa eurovaalipaneelin lauantaina Maailma kylässä -festivaaleilta, missä keskustellaan muun muassa ilmastotavoitteita. Tilaisuutta voit seurata myös tämän jutun lopussa.

Paneeli alkaa kello 12. Tallenteen tilaisuudesta voit katsoa myöhemmin tältä sivulta.

Keskustelun panelistit ovat Tuulia Pitkänen (sd), Aura Salla (kok), Pekka Puska (kesk), Heidi Hautala (vihr), Olli Kotro (ps) ja Silvia Modig (vas).

Toistaiseksi EU on sopinut Katowicen ilmastokokouksessa tavoitteeksi vähentää päästöjään 40 prosentilla vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Leskelän mielestä se ei ole riittävä tavoitteen pituuden kuin kunnianhimonkaan osalta.

”Tämä 2030 tavoite, joka on sovittu, ei itse asiassa ole Pariisin sopimuksen kunnianhimon mukainen, vaan sen pitäisi olla paljon tiukempi. Mutta tämä ei ratkea sillä, että me keskustelisimme taas tästä 2030 vuoden tasosta, vaan pitää saada pidemmän aikavälin tavoite”, sanoo Leskelä.

Ilmastotavoitteita seuraava Climate Action Tracker arvioi, että EU:n tekemät sitoumukset hidastavat maapallon lämpenemistä 2–3 asteeseen, eikä 1,5 asteeseen, joka on Pariisin ilmastosopimuksen tavoite.

”Meistä olisi hyvä tavoite, että EU olisi hiilineutraali – eli että päästöt ja nielut olisivat tasapainossa – vuonna 2050.”

”Tämä olisi minusta ehdottomasti saatava Suomen puheenjohtajuuskaudella päätettyä. Sen vastustus tuntuu olevan nyt Itä-Euroopassa ja Saksassa. Saksa täytyy ilman muuta saada tämän taakse ja Suomella on iso vastuu puheenjohtajamaana neuvotella tämä asia.”

Tavoitteen säätäminen vuodelle 2050 ei tarkoita sitä, että ala olisi viivyttelemässä siirtymää seuraaville vuosikymmenille, vaan Leskelä painottaa, että ilman selkeää näkymää yritykset eivät saa viestiä ilmasto-ongelman vakavuudesta. Investointeja saadaan lisää ja ne suuntautuvat oikein, jos päästöillä on tiukka katto ja riittävä hinta, hän toteaa.

Pahinta myrkkyä alalle olisi Leskelän mukaan se, että eri kansainvälisissä sopimuksissa sovitaan tiukoista ilmastotavoitteista, mutta lainsäädäntöön tulisi löysempiä tavoitteita. Näin on nyt EU:ssa käynyt. Silloin yritysten on vaikea tietää, mihin suuntaan yhteiskunta on todella menossa ja kiristyykö sääntely mahdollisesti myöhemmin.

Energia-ala tuottaa merkittävän määrän päästöistä. Kun mukaan lasketaan sähköntuotannon lisäksi muun muassa liikenteen polttoaineet ja lämmitys, koko energia-alan osuus päästöistä on Leskelän mukaan noin 70 prosenttia.

Lue myös: Hallitusneuvotteluiden isossa kiistakysymyksessä uusi käänne: ”Arvio Suomen metsähakkuista perustuu virheellisiin lukuihin”

Energia-ala on myös hyvin pääomaintensiivistä. Eurooppalainen ajatuspaja European Policy Centre on arvioinut, että jotta EU:ssa päästäisiin Katowicen vuoden 2030 energiatavoitteisiin, pitäisi alalla investoida EU-maissa joka vuosi 180 miljardia euroa. Leskelän mukaan Suomessa Energiateollisuuden jäsenyritykset investoivat jo nyt 2,5 miljardia euroa joka vuosi.

”Syy siihen, miksi me tästä tavoitteesta puhumme, on se, että kun ala on niin pääomaintensiivinen, niin haluaisimme selvän näkymän. Ettei synny sellaista tilannetta, että hallituksesta riippuen keksitään uusi tukijärjestelmä tai uusi vero, jolloin pitää olla koko ajan varuillaan, mitä tapahtuu seuraavassa käänteessä.”